Blogi: Koolla on sittenkin merkitystä!

Ja mitä pienempi, sen parempi. Tässä viittaan rakentamisessa eräkokoon, joka järjestelmien testauksessa ja käyttöönotossa tarkoittaa testattavaa aluetta, rakennustyömaalla mestaa ja toteutussuunnittelussa suunniteltavaa aluetta.

Valmistavassa teollisuudessa eräkoon merkityksen ymmärtäminen on ollut osana tuottavuus- ja laatuajattelua jo noin sata vuotta. Esimerkiksi autonvalmistuksessa puhutaan yksittäisvirtauksesta, jossa valmistettava eräkoko on yksi auto. Yksittäiset autonrungot virtaavat läpi työasemista, joista jokainen lisää arvoa autoon siten, että kun kaikki työasemat ovat työnsä tehneet, virheetön auto on valmis. Tämä kestää yksittäisen auton näkökulmasta maalin kuivuminen poisluettuna muutaman tunnin.

Eräkokoajattelu on tulossa vahvasti myös rakentamiseen. Tällöin puhutaan yleensä tahtituotannosta, mikä on selvästi lyömässä ajatuksena läpi, ja useilla rakennusliikkeillä onkin jo ensimmäisiä vahvoja näyttöjä sen potentiaalista tuottavuuden ja laadun parantajana. Asiakkaille tahtituotanto tarjoaa mm. parempaa valmistumisajankohdan ennustettavuutta, jopa nopeampaa läpimenoaikaa sekä parempaa lopputuotteen laatua.

Tahti on aika ja tahtialue mesta

Mitä lyhyempi on tahti eli aika, jossa työryhmä tekee sovitut tehtävänsä yhdessä sovitussa mestassa eli tahtialueessa, luovuttaa sen virheettömänä seuraavalle työryhmälle ja jatkaa seuraavaan mestaan, sen pienempi on myös mestan koko, jota tarkastellaan. Ja mitä pienempi on mesta (”eräkoko”), sitä vähemmän rakennustyömaalla on sellaista mestaa, jota kukaan ei jalosta eteenpäin. Kun tähän tilanteeseen päästään, johtaa se läpimenoaikojen nopeutumisiin ja tuottavuuden parantamiseen. Kun työryhmien työsisältö ja työtavat vakioituvat, niitä voidaan parantaa ja samalla prosessien sekä lopputuotteen laatu paranevat. Tämä on virtaustehokkuuden optimointia, työn vakiointia ja työntekijöiden mukaan ottamista jatkuvaan parantamiseen eli tärkeää osaa leanin ydintä.

Edellytykset kuntoon

Tahtituotantoa on työmailla harjoitettu nyt muutaman vuoden ajan. Samalla on huomattu, kuinka paljon suunnittelulla on vaikutusta tahtituotantoon. Esimerkiksi sähkökeskusten sijainneilla, IV-palvelualueilla sekä lämmönjakelualueilla onkin merkitystä tahtialueisiin (mestaan) eli rakentamis- ja asennustyön eräkokoon. Tätä tuskin suunnittelijat ovat aikaisemmin aina yksityiskohtaisesti ajatelleet. Kun toteutussuunnitelmien yhteensovittaminen tehdään pienimmällä mahdollisella alueella ja sen jälkeen ajoitetaan lopullisten toteutuskuvien valmistuminen siten, että se tukee työmaan tahtituotantoa, ollaankin virtauttamassa suunnittelua. Silloin suunnitelmien eräkoko pienenee, suunnittelutyö virtautuu paremmin ja alkaa eliminoida turhaa uudelleensuunnittelua. Lisäksi suunnittelijat tietävät entistä paremmin, mitä heiltä tarkkaan ottaen odotetaan, ja työssä tulee onnistumisen tunteita, kun viimeistellään mallipohjaisesti oikeita toteutussuunnitelmia oikeaan aikaan.

Toimiva logistiikka on onnistuneen tahtituotannon edellytys. Oikea-aikaiset hankinnat ja materiaalien virtaaminen pienessä eräkoossa työmaalle tekevät logistiikasta vastaavista henkilöistä todellisia tiimipelureita. Ja jälleen eräkoon pienentäminen ja oikeat toimitukset, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan on se kova juttu.

Muutos paremmin virtaavaan suunnitteluun ja työmaahan on suurempi juttu kuin äkkiseltään kuvitellaan. Tuloksina ovat korkea tekemisen laatu ja merkittävä tuottavuuden parantuminen sekä aidompi yhteistyön ja jatkuvan parantamisen kulttuuri. Haastetta tuo alan opetus ja vanha kulttuuri, joka on vuosikymmeniä hokenut (suuren) vapaan mestan perään. Nyt tuota suurta vapaata mestaa on ryhdyttävä pienentämään. Tekemällä oppien ja hallitusti eteneminen on järkevää. Ensimmäisissä tahtikohteissa varamestojen suunnittelulle on varmasti sijaa eikä tahtiajan tarvitse olla välttämättä yksi päivä.

Menestystä ja malttia muutoksessa, mutta niin kuin monessa muussakin toiminnassa, niin tässäkin nopeat syövät hitaat.

Lauri Merikallio
LCI Finland ry, hallituksen jäsen
Osakas, Vison Oy