Integraatiomekanismit hyötykäyttöön urakkamuodosta riippumatta

Yhteistoiminnallisuus rakennusalalla lisääntyy jatkuvasti, ja allianssimalliset projektit ovat yhä yleisempiä. Integraatiomekanismeja voi kuitenkin soveltaa hyvinkin erilaisissa urakkamuodoissa, mikä huomattiin myös RAIN2-hankkeen marraskuisessa integraatiotyöpajassa.

Tuppukylään rakennetaan uusi, hulppea monitoimitalo, jonka keskeisiin tavoitteisiin kuuluu koulutoiminnan lisäksi tarjota kunnan asukkaille iltatoimintaan monipuolisia tiloja. Kunnan linjausten mukaisesti projektissa tulee myös edistää elinkaaritavoitteita, joihin kuuluu muun muassa muunto- ja käyttöjoustavuuden huomiointi.

Miten tällaisen kohteen rakentaminen etenee, jos se toteutetaan kokonaisurakkana? Entä toisaalta allianssina? Tätä päästiin testaamaan marraskuussa RAIN2-hankkeen työpajassa, joka toteutettiin osallistavana pelisimulaationa. Ensimmäisellä kierroksella projektia tehtiin kokonaisurakkana ja toisella kierroksella allianssina. Jokaiselle oli määritelty tietty rooli: tilaaja, pääsuunnittelija, muut suunnittelijat, pääurakoitsija, tate-urakoitsija. Osallistujat pääsivät ratkomaan erilaisia tositapahtumiin pohjautuvia tilanteita.

”Kokonaisurakassa ja allianssimallissa on heti alusta saakka ihan erilainen ajattelutapa. Kokonaisurakassa roolit ovat perinteisesti jäykkiä ja jokainen hoitaa omaa osuuttaan omasta siilostaan, kun taas allianssissa yhteistoiminnallisuus on keskiössä. Pelisimulaatiossa luotiin osallistavien kysymysten kautta ongelmatilanteita, joita tiimien piti sitten lähteä ratkaisemaan”, kertoo Granlundin johtava asiantuntija ja Tampereen yliopiston talotekniikan teollisuusprofessori Piia Sormunen, joka oli vetämässä työpajaa.

Urakkamuotojen erot tulivatkin selkeästi esiin, kun ratkaisuja lähdettiin hakemaan. Kokonaisurakkasimulaatiossa korostui ongelmakeskeisyys, omien puolien pitäminen ja se, kenen syy ongelma oli. Allianssimalliin mentäessä taas lähdettiin pohtimaan yhdessä ratkaisua asiaan vastuurajojen yli.

Allianssimalli jo itsessään ohjaa alusta saakka työstämään erilaisia tilanteita yhteistyössä kaikkien hankkeen osapuolien kesken. Simulaatiossa huomattiin kokonaisurakan ongelmien kiteytyvän usein siihen, että kommunikaatiota, kustannusohjausta tai yhteisiä prosesseja ja aikatauluja ei ollut suunniteltu eri osapuolien kesken. Integraation syventäminen rakennushankkeissa on kuitenkin mahdollista urakkamuodosta riippumatta. Työpajassa pohdittiinkin, mitä eri integraatiomekanismeja olisi voinut hyödyntää kokonaisurakassa ja näin välttyä ongelmatilanteilta.

Esiin nousivat erityisesti ihmisten integrointi, yhteinen aikataulusuunnittelu ja yhteiset arvot, tavoitteet ja kannustimet. Integraatiomekanismeja voidaan käyttää pääsääntöisesti urakkamuodosta riippumatta. Sopimukselliset integraatiomekanismit vaativat kuitenkin sovittamista eri urakkamuotoihin. Alla olevassa kuvassa on esitetty erään pelisimulaatiotilanteen analyysi tilanteeseen sopivista integraatiomekanismeista.

Osallistujien kokemuksia simulaatiotyöpajasta: ”Kaukana puuduttavasta päivästä!”

Simulaatiotyöpajaan osallistui noin 30 ihmistä, ja odotukset olivat korkealla jo päivän alkaessa. Pelisimulaatioon lähdettiin positiivisella mielellä, ja vaikka simulaatio toteutettiin ensimmäistä kertaa, se myös vastasi odotuksiin. Osallistujat olivat tyytyväisiä siihen, että päivä ei ollut pelkkää perinteistä luennoimista, mutta toisaalta mukaan mahtui myös perusteellista alustusta aiheeseen. Osallistaminen toimi simulaatiossa hyvin, ja heittäytymistä oli havaittavissa. Osa kaipasi kuitenkin simulaatiossa enemmän aikaa pohdintaan ennen keskusteluosuuden alkamista sekä hieman yksinkertaisempaa konseptia.

”Kaiken kaikkiaan kokonaisuus oli kiitettävä, ja osallistujat suosittelisivat simulaatiota muillekin. Simulaation kautta saatiin esiin ideoita ja keskustelua. Ihmiset pystyivät myös reflektoimaan käsiteltyjä asioita omasta näkökulmastaan”, Piia Sormunen sanoo.

Simulaatiotyöpaja pyrki osaltaan vastaamaan myös alan haasteisiin. Rakennus- ja hanketoimintaan halutaan ajaa systemaattista muutosta, purkaa vanhoja toimintamalleja ja nostaa esille tiimityön tärkeyttä. RAIN2-hankkeen simulaatiotyöryhmässä on pohdittu sitä, miten pelisimulaatiota voitaisiin hyödyntää laajemmin.

”Olemme tehneet ison työn simulaation rakentamisessa. Olisi hienoa, että sitä voitaisiin hyödyntää oikeasti eri rakennusalan toimijoilla ja viedä integraatiomekanismeja eteenpäin oivalluttamisen tai valmentamisen näkökulmasta. Teemme parhaillaan suunnitelmaa, miten simulaation saataisiin käyttöön ainakin RAIN2-hankkeen jäsenyrityksille”, Sormunen kertoo.

Teksti: Granlund
Artikkelikuvassa 18.11.2020 järjestetyn työpajan ”studio” Granlundin toimistolla Malmilla

RAIN2-hankkeen aineistot: lci.fi/rain2-aineistot/


RAIN2 (Rakentamisen integraatiokyvykkyys) -ryhmähanke on Lean Construction Finland ry:n alainen tutkimus- ja kehityshanke, joka on jatkoa RAIN-hankkeelle (2016-2018). Hankekonsortiossa ovat mukana Consti Yhtiöt Oyj, Fira Oy, YIT Suomi Oy, Granlund Oy, AFRY Finland Oy, Destia Oy, Ramboll Finland Oy, NRC Finland Oy, Amplit Oy sekä GRK Infra Oy. Hankkeen koordinoinnista vastaa Vison Oy.