Kohti päästöttömiä työmaita ja vähähiilistä rakentamista

Vähähiilinen rakentaminen ja elinkaarikestävyys ovat tämän hetken puhutuimpia aiheita kiinteistö- ja rakennusalalla. YK:n päästöraportin (Emissions Gap Report 2018) mukaan rakennusten osuus kaikista hiilipäästöistä vuosittain on lähes 40 %. Globaaleihin ympäristötavoitteisiin perustuen julkiset organisaatiot ovat kirjanneet strategioihinsa hiilineutraalisuustavoitteita tulevien vuosikymmenien aikana saavutettavaksi. Oman sysäyksensä ympäristötavoitteiden edistämiseen tuo kiinteistökehitystä ja rakentamista rahoittavat tahot sekä kehitteillä olevat säädökset, jotka asettavat osaltaan vaatimuksia toteutettaville hankkeille. Rakentaminen on kuitenkin vain lyhyt vaihe rakennusten elinkaaresta, jonka vuoksi esimerkiksi ympäristövaikutuksia tulee tarkastella jo hankkeen alkumetreillä koko elinkaaren ajalta.

Rakentamisen päästöjen vähentämiseen on useita keinoja

IPT3-hankkeen lokakuun työpajassa pohdittiin, miten vähähiilistä rakentamista voidaan edistää rakennusalalla. Tilaisuudessa puhunut GBC Suomi ry:n asiantuntija Lauri Tähtinen kertoi, että tarkoituksenmukainen ja elinkaaren muutokset huomioiva rakentaminen on kaikkein suurivaikutteisin ratkaisu rakentamisen hiilipäästöjen pienentämiseen. Luonnollisesti materiaalien määrän vähentäminen, kiertotalous ja materiaalien kestävyyden huomiointi vähentävät päästöjä huomattavasti, mutta huomattava vaikutus on myös rakennuksen energiaratkaisulla ja työmaalogistiikasta aiheutuvilla päästöillä.

Organisaatiot käyttävät tällä hetkellä vähähiilisyyteen ohjaamisen keinoina sisäisiä kehitysprojekteja, vähähiilisyyden tiekarttoja sekä esimerkiksi vapaaehtoiseen Green Deal -sopimukseen sitoutumista. Lisäksi joillakin tilaajilla on jo käytössään hankkeissa käytännön menetelmiä, kuten hiilijalanjäljen laskentaa ja RTS-luokitus. Käytännön jalkautuskeinoja kaivataan kuitenkin lisää. Kun tilaajat pohtivat tavoitteita esimerkiksi peruskorjauksen ja uudisrakentamisen välillä, esimerkiksi hiilijalanjäljen arvioinnissa hyvän tuloksen havittelu ohjaa usein peruskorjaukseen, vaikka sillä ei lähtökohtaisesti saavutettaisi esimerkiksi tavoiteltavaa muuntojoustavuutta tai muita tärkeitä elinkaaritavoitteita.

RTS-luokituksella selkeyttä hankkeen ilmastotavoitteisiin

Eurooppalaisiin standardeihin pohjautuva RTS-luokitus yhdistää rakennusalalla toimiviksi todetut käytännöt yhteen. Järjestelmä luo mahdollisuuden ympäristövastuulliseen rakentamiseen ja tarjoaa työkalun tavoitteiden seurantaan. Konkreettisia tavoitteita ja mittareita voidaan soveltaa myös IPT-hankkeiden kannustinjärjestelmään. Tampereen opiskelija-asuntosäätiön TOAS Hippos -allianssihankkeessa RTS-luokitus on ollut mukana hankkeen hankintavaiheesta alkaen ja nyt hankkeen kehitysvaiheessa se on tulossa osaksi kannustinjärjestelmää. TOAS:n hankekehitysjohtaja Juhani Puhakan mukaan RTS-luokituksen sisältö ja mittariston valmius olivat syy, miksi se päätettiin ottaa osaksi myös allianssin kannustinjärjestelmää. Puhakan mukaan se haastaa allianssin osapuolia löytämään ratkaisuja ympäristö- ja elinkaaritavoitteiden, hankkeen muiden tavoitteiden sekä budjetin puitteissa. Hankkeen RTS-luokituksen tavoitetaso tullaan lukitsemaan lähiaikoina ja alustavasti RTS-luokitukselle on varattu lähes puolet allianssin bonuspoolista. Myös Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Jaana Ihalaisen näkee RTS-luokituksen elementtien edistävän elinkaari- ja ympäristötavoitteita. Luokitus on testauskäytössä parhaillaan kahdessa Helsingin yliopiston hankkeessa.

Tilaajilta odotetaan kyvykkyyttä ja rohkeutta

IPT-hankkeet tarjoavat hyvän alustan elinkaari- ja ympäristötavoitteiden edistämiseen. IPT-malleissa käytetyt kannustinmallit mahdollistavat tavoitteisiin ohjaamisen eri vaiheissa. Keskeistä on kuitenkin tilaajien kyvykkyys asettaa konkreettisia tavoitteita sekä rohkeus vaatia hankintavaiheessa palveluntuottajilta kyvykkyyttä näiden tavoitteiden edistämiseen. Näiden avulla luodaan edellytykset myös kannustinmalliin sidottujen, mittaroitavien avaintulostavoitteiden asettamiseen.

Teksti: Sari Koskelo ja Veera Muukkonen, Vison Oy
Kuva: Copenhagen International School, Sari Koskelo


IPT3-hankkeen toinen syventävä työpaja järjestettiin virtuaalisesti 6.10.2020 aiheena elinkaarikestävyys ja rakentamisen hiilijalanjälki. Lisää tuloksista löytyy työpaja-aineistosta, joka on saatavilla hankkeen verkkosivuilla osoitteessa: https://www.ipt-hanke.fi/ipt3-tyopaja-2.

IPT3-hanke on julkisten tilaajaorganisaatioiden rahoittama tutkimus- ja kehityshanke, jonka tavoitteena on Suomen kiinteistö- ja rakennusalan kehittäminen toimialan kulttuuria, toimijoiden strategioita ja liiketoimintamalleja sekä projektien toimintamalleja muuttamalla. Rahoittajina toimivat Helsingin, Tampereen ja Turun kaupungit, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Kuopion yliopistollinen sairaala, HUS Kiinteistöt Oy, Helsingin yliopisto sekä Väylävirasto. Hankkeen toteutuksesta vastaa Vison Oy ja RAKLI ry.