Vuoden 2018 LCI-Päivien teemaksi nousivat rakennusalan kulttuurin muutos ja tahtituotanto

Suomalaisessa rakentamisessa on käynnissä mittava kulttuurin muutos. Integroinnista saadut kokemukset ja allianssiprojektien onnistumiset ovat avanneet ovia Lean-johtamiseen. Ketterimmät alan toimijat hyödyntävät jo aktiivisesti Last Planner -suunnittelua ja Big Room -toimintaa. Nopeimmat keskittyvät nyt tahtituotantoon.

Kahdeksatta kertaa 14.-16.5. järjestetyt Lean Construction -päivät kokosivat Hilton Helsinki Airportiin liki 300 asian-tuntijaa lähes kymmenestä eri maasta. Ensimmäistä kertaa kolmipäiväisenä toteutettu tilaisuus muodostui erillisestä valmennuspäivästä sekä kansainvälisestä ja kotimaisista seminaaripäivistä rinnakkaisine sessioineen. Lisäksi seminaarin yhteydessä järjestettiin saksalaiselle delegaatiolle oma Collaboration in Finland -työpaja.

Valmennuspäivä 14.5 – Kaizen, tuotannon ohjaus ja ihmisten johtaminen

LCI-päivien yhteydessä järjestetyssä valmennuspäivässä perehdyttiin Lean-johtamiseen alan eri asiantuntijoiden johdolla. Valmennuspäivän teemoina olivat jatkuva parantaminen (Kaizen), Last Planner -systeemi, tahtiaikatuotanto, Big Room -toiminta ja huipputiimien johtaminen.

Kaizeniin osanottajia valmensi yli 30 vuoden kokemuksella Toyotalla pitkään työskennellyt Sammy Obara (Honsha.ORG, USA). Obaran valmennus vei käytännönläheisesti Kaizenin oppeihin: Kaizenin tarkoitus on vähentää hukkaa sekä parantaa laatua ja turvallisuutta. Kaizen lähtee ihmisten sitouttamisesta ja ohjaamisesta jatkuvaan parantamiseen: hukan tunnistaminen on taito, jota voi kehittää kuten muitakin taitoja. Keskeistä on opettaa työntekijät tunnistamaan hukkaa sekä arvioimaan ideoita niiden ”kyvystä” vastata ongelman varsinaiseen juurisyyhyn. Obara korosti myös standardoinnin merkitystä jatkuvassa parantamisessa.

Ihmisten johtamiseen valmennuspäivässä keskityttiin Big Room -toimintaa ja huipputiimien johtamista käsittelevissä työpajoissa. Big Room -toimintaan osanottajia valmensivat Piia Sormunen (Granlund Consulting) ja Lauri Merikallio (Vison Oy). Big Room ei ole pelkästään tila, vaan pikemminkin toimintamalli ja mielentila. Big Room -toimintaa tulee myös johtaa ja suunnitella aktiivisesti.

Huipputiimien johtamiseen osanottajia perehdytti Jari Salo Juuriharja Consulting Groupista. Huipputiimit muodostuvat erilaisista kokoonpanoista ja jäsenistä, jotka täydentävät toisiaan ja hallitsevat erilaisia tehtäviä. Huipputiimien on mahdollista saavuttaa flow-tila, mutta niiden toimintaa on myös reflektoitava ja mitattava. Johtamisessa tulee myös keskittyä kuuntelemaan.

Suunnittelun ja tuotannon ohjaukseen syvennyttiin Last Planner Systeemiin ja tahtituotantoa käsitelleissä työpajoissa. Rakentamisen tahtituotantoon valmensivat Olli Seppänen Aalto-yliopistosta Aleksi Heinonen Vison Oy:stä. Valmennus kirkasti osanottajille, miten tahtituotanto auttaa vakioimaan tekemistä ja miten vinoviivamallinnus ja Last Planner -menetelmä voidaan yhdistää tahtituotantoon. Last Plannerin käyttöön ja yhteistoiminnalliseen suunnitteluun osanottajia perehdyttivät Anssi Koskenvesa Mittaviiva Oy:stä ja Miika Ronkainen Visonista. Valmennuksessa pureuduttiin teemoihin käytännön tekemisen kautta hyödyntäen suuren suosion saavuttanutta Villego-simulointipeliä. Mukaan jäi myös ymmärrys siitä, että yhteistoiminnallinen suunnittelu toimii yhtä lailla suunnittelussa kuin rakentamisessa.

Seminaaripäivä 15.5 – Kansainvälisiä esimerkkejä tahtituotannosta

Ensimmäistä kertaa järjestetyn kansainvälisen konferenssipäivän sisältö käsitteli Lean-johtamista eri näkökulmista, Integroituja projektitoteutuksia, Target Value Design -prosessia, tahtituotantoa ja kiinteistö- ja rakennusakan kulttuurin muutosta. Päivän esiintyjinä oli kattava joukko asiantuntijoita USA:sta, Iso-Britanniasta, Saksasta, Ruotsista, Norjasta ja Suomesta.

Päivän avasi sen keynote-speakerina toiminut Sammy Obara puheenvuorollaan LEAN-organisaation johtamisesta. Obaran mukaan Lean-johtamisen ydin on oikeanlainen kulttuuri, joka luo pohjan jatkuvalle parantamiselle. Johtajien tulisi ottaa valmentavampi rooli oppimista tukevan organisaation rakentamisessa.

Kulttuurin muutosta korosti myös Sharon Banks (Highway Agency, UK) – haasteena on johtamisen lisäksi ajattelutavan muuttaminen. Organisaatioihin on tärkeää luoda kulttuuri, jossa arkojenkin asioiden esiin nostamista arvostetaan aidosti. Nykytilaa pitäisi pystyä haastamaan ja arvioimaan kriittisesti päivittäin.

Päivän puhutuimmaksi aiheeksi nousseesta tahtituotannosta alusti Janosch Dlouhyn (BMW, Saksa). Tahtituotannolla mahdollistetaan projektien läpimenoaikojen merkittävä lyhentyminen eräkokoa pienentämällä ja varmistamalla työn tasaisen virtauksen.  Kysymys on prosessin standardoinnista, joka mahdollistaa täsmällisemmän tuotannon suunnittelun ja resursoinnin.  Samasta aiheesta kuultiin käytännön kokemuksia ja esimerkkejä myös USA:sta ja Norjasta.

Suomen nousua Euroopan ykköseksi integroiduissa projektitoimituksissa avasi Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta. Kuudessa vuodessa on tehty huima harppaus: Ensimmäisestä IPT-pilottiprojektista noin 50 IPT- ja allianssiprojektiin, arvoltaan yli 3 miljardia euroa. Samasta teemasta käytiin Petäjäniemen ja Skanskan Jan Elfvingin välinen dialogi. Keskeiseksi draiveriksi IPT- ja allianssihankkeissa onnistumisessa nostettiin oikeanlaisen kulttuurin kehittäminen.

Päivän päätteeksi Jari Salo (Elisa Oyj) ja Jouni Juntunen (Fira Oy) kertoivat käytännön kokemuksiaan yhteistyössä toteuttamastaan Elisan pääkonttorin uudistamisesta. Fiksuilla sopimuksilla, läpinäkyvällä kommunikoinnilla ja hyvällä yhteistyöllä saavutetaan huipputuloksia.

Päivän aikana järjestettiin myös neljän teeman ympärille kootut rinnakkaissessiot, joissa kuultiin lyhyempiä puheenvuoroja mm. TVD-prosessista, esivalmistuksesta, LEAN-suunnittelusta ja tahtituotannosta.

Seminaaripäivä 16.5 – Kotimaista visiointia

Kansallisen LCI-päivän keskeisiä teemoja olivat Lean ja BIM, tahtituotanto ja tuotannon virtauttaminen sekä integroidut projektisysteemit, allianssikyvykkyys ja ihmisten johtaminen.

Päivän keynote-puhujat käsittelivät BIM:iä ja ketterää kehittämistä Lean-ajattelun kautta. Arto Kiviniemi (University of Liverpool) korosti, ettei tietomallinnuksessa ole kyse vain teknologiasta, vaan ennen kaikkea yhteisymmärryksen luomisesta. BIM mahdollistaa lopputuloksen mallintamisen lisäksi myös prosessien kuvaamisen, jolloin hankkeen kokonaiskuva voidaan jakaa kaikkien toimijoiden kesken.

Mirette Kangas (Yle) korosti, että ketterää kehittämistä tarvitaan, koska monet tulevaisuuden työnkuvat perustuvat digitaalisuuden ja uudenlaisen kompleksisuuden hallintaan. Todellinen organisaatio on verkosto, jonka arvo mitataan sillä, mitä ihmiset yhdessä tuottavat.

Tiedonhallinnan sessiossa käytiin läpi, kuinka koko arvoketju voidaan ottaa haltuun tietomallipohjaisella työnkululla ja reaaliaikaisella seurannalla (Tiina Talvitie, Lehto Group). Digityökalujen ja datajohtamisen avulla voidaan purkaa tietosiiloja (Niko Vironen, Fira, ja Risto Silvola, Konecranes). Myös Big Room -toiminta tuottaa suuret määrät dataa, jonka hallinnointi edellyttää reaaliaikaista viestintää sekä tiedon reaaliaikaista analysointia ja raportointia (Piia Sormunen, Granlund Consulting).

Työntekijät ja urakoitsijat tulee sitouttaa tahtituotantoon heti alusta asti (Jani Sinkkonen ja Joonas Hytönen, VR Track, sekä Juha Salminen ja Ossi Luukkonen, Consti). Tarkka aikataulusuunnittelu johtaa hyvään tilannetuntemukseen ja virtauttaminen pakottaa ratkaisemaan ongelmat heti niiden ilmetessä. Ylisuunnitte-ua voidaan vähentää ketterällä kehittämisellä ja myöhästymisiä minimoida Last Planner -systeemin avulla (Atte Leppänen, Sweco). T2-terminaalihankkeessa Last Planner on tuonut säännöllisyyttä ja systemaattisuutta suunnittelutehtävien käsittelyyn ja parantanut kommunikaatiota (Virve Kuurne, SRV).

Osaamisen integraatiota käsiteltiin sessioissa monista eri näkökulmista. Optimaalisessa projektisysteemissä projektin eri osat on integroitu niin, että toiminta on korkeatasoisesta, ennustettavaa ja luotettavaa (Kalle Kähkönen, TTY, ja Matti Nurminen, Finavia). Yleisöä haastettiinkin pohtimaan, miten alihankkijat integroidaan onnistuneesti osaksi projektiorganisaatiota (Henri Jyrkkäranta, Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut, Juha Salminen, Consti, ja Hannu Rantamäki, YIT Infra, sekä Janne Wikström, Liikennevirasto). Kaupallisella mallilla varmistetaan yhteiset intressit, kun taas aliurakoiden kilpailutuksessa on syytä painottaa laatua entistä enemmän.

Alihankkijoiden onnistunut integrointi hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen on olennaista myös allianssikyvykkyyden kannalta. Tiimiytyminen on tärkeää erityisesti kehitysvaiheen alussa, mutta myöhemminkin alihankkijoita voidaan sitouttaa projekteihin mukaan kannustinjärjestelmien avulla (Kirsi Aaltonen, Oulun yliopisto). Raide-Jokerissa allianssiosaamista on uskallettu kehittää kärsivällisesti yhdessä tekemällä ja oppimalla (Katja Pekkanen ja Juha Saarikoski).

Tutkimusten mukaan projektitiimin kokoonpanolla ja johtamistavalla on vain vähän vaikutusta tiimin tehokkuuteen, kun taas yhteisillä toimintatavoilla ja yhdessä sovittujen normien noudattamisella on suuri merkitys (Perttu Pöyhönen). Ihmisten johtaminen luo edellytykset myös keskinäiselle kunnioitukselle (Jouni Järvenpää, Restok). Esimerkiksi Gemba-kävelyn avulla voidaan tunnistaa hukkaa ja tärkeitä solmukohtia, jolloin on pystytty tuottamaan enemmän ja parempaa tulosta samoilla resursseilla (Janne Metsolahti, YIT).

LCI-Päivät järjesti nyt kahdeksatta kertaa Suomen Lean Construction Instituutti. Päivien käytännön järjestelyistä vastasi Rakennusinsinöörien liitto RIL ja valmennuspäivästä Vison Oy. LCI-päivien opiskelijoiden osallistumisen sponsoroivat Granlund, Ramboll Finland Oy, SRV, Skanska, Trimble ja Rakli ry.

Päivien esitykset ovat kaikkien saatavilla vuoden 2018 LCI-päivien osiossa LCI Finlandin sivustolla.