Systeemiajattelu tukee lean-rakentamista

Rakennusprojektissa on aina jonkinlainen projektisysteemi. Lean-periaatteiden mukaisesti sitä pitää muokata suunnitelmallisesti niin, että se edistää projektin kokonaisetua ja tuottaa mahdollisimman paljon arvoa asiakkaalle. Systeemiajattelu on yksi niistä tulokulmista, joilla organisaatioiden toimintaa on lähestytty myös lean-johtamisopissa.

Lean-rakentamisessa sovelletaan suunnitelmallisesti lean-periaatteita, joita ovat esimerkiksi arvon tuotto, jatkuva parantaminen, hukan poistaminen ja ihmisten kunnioittaminen. Leanin periaatteita viedään käytäntöön erilaisilla menetelmillä, joiden taustalta löytyvät yleiset periaatteet.

”Tärkeintä on se, että suunnitellaan millä lailla kussakin projektissa lean-periaatteita edistetään. Sitä kutsutaan projektisysteemin suunnitteluksi. Jonkin yksittäisen menetelmän käyttö, vaikka se olisi onnistunuttakin, ei vielä ole lean-rakentamista”, sanoo tekniikan tohtori Juha Salminen Salmiconista.

Lean-rakentaminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistä, jossa kehitystulokset dokumentoidaan, siitä tulee uusi standardi ja seuraavassa projektissa jatketaan jatkuvasti parantaen. Sitä kautta pyritään luomaan koko ajan enemmän arvoa ja poistamaan sitä vähentävää hukkaa. Rakentamisessa arvoa tuottaa eniten se, kun optimoidaan projektin kokonaisetua. Pitkällä tähtäimellä tämä on myös kaikkien toimijoiden etu.

”Lean-rakentaminen yrityksen strategiassa tarkoittaa, että toimintaa parannetaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti lean-periaatteita noudattaen”, sanoo Juha Salminen.

Projektisysteemin suunnittelussa mennään syvemmälle siihen, miten yksittäisessä projektissa toimitaan lean-filosofian mukaisesti. Se on käytännössä hyvin konkreettista suunnittelua, miten yhteiset asiat hoidetaan, millaista vuorovaikutusta ihmisten välille halutaan ja millaisia johtamismenettelyjä hankkeessa käytetään. Allianssihankkeissa lean-periaatteiden mukaan on helpompi toimia, koska niissä yhteistyötä on rakennettu määrätietoisesti jo alusta asti, mutta lean-periaatteita voi soveltaa muihinkin hankkeisiin.

”Yrityksen johtamisjärjestelmä on myös eräänlainen systeemi, jolla kuvataan yrityksen parhaita käytäntöjä. Rakennushankkeessa, jossa on useita osapuolia, tarvitaan myös kaikkien osapuolten yhteinen systeemi, joilla hoidetaan yhteisiä asioita. Lean-periaatteiden mukaisessa projektisysteemissä on lisäksi ihmisten johtamisella tärkeä rooli”, kuvailee Salminen.

Menestystekijät hankkeessa

Projektisysteemin suunnittelu käynnistyy projektin menestystekijöiden määrittelyllä, eli millä kriteereillä voidaan todeta, että projekti on onnistunut. Niiden perusteella seurataan, ollaanko projektisysteemin suunnittelussa onnistuttu, eli edistävätkö valitut toimintatavat menestystekijöiden toteutumista.

”Lean-periaatteiden mukainen toiminta voidaan valita projektin yhdeksi menestystekijäksi. On myös tärkeätä määrittää, mitä asiakkaan arvo projektissa tarkoittaa ja miten sitä mitataan. Sen lisäksi tulevat projektin perinteisemmät tavoitteet raha, aika ja laatu”, kertoo Juha Salminen.

Kulttuuri muuttuu tekojen kautta

Projektisysteemin suunnittelussa otetaan kantaa siihen, millä toimintatavoilla edistetään menestystekijöiden mukaista toimintaa.

”Projektissa voidaan kirjata pelisääntöjä ja tahdonilmaisuja, mutta toiminnan taustalla ovat kuitenkin jokaisen asenteet ja arvot. Ne taas muokkautuvat vain kokemusten kautta ja siksi jokainen teko joko vahvistaa tai murentaa pohjaa halutuilta toimintatavoilta. Luomalla hyviä yhteisiä kokemuksia, muodostuu vähitellen luottamuksen ilmapiiri, joka voi kantaa projektista toiseen”, toteaa Salminen.

Rakennusalalla elää kaksi maailmaa

Rakennusalalla on uudenlaisia, yhteisvastuullisia yhteistyöprojekteja, joissa käytetään lean-periaatteita, mutta vanhat mallit elävät myös edelleen. Vaikka tilaajan ja päätoteuttajan välillä on saavutettu edistystä ja murennettu vastakkainasettelua, se elää edelleen vahvana pää- ja aliurakoitsijoiden välisissä suhteissa.

”Alan kärkihankkeissa on tapahtunut selkeästi näkyvää muutosta, jotka kääntävät koko alan kelkkaa. On myös pienempiä muutaman kymmenen miljoonan hankkeita, joissa yhteistyömallit ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Niissä muutokset on esimerkiksi pystytty sisällyttämään tavoitebudjettiin ilman järkyttävää lisä- ja muutostyörumbaa”, pohtii Salminen.

Yhteistoimintamallit ovatkin parhaimmillaan epävarmoissa hankkeissa, joissa on paljon eri toimijoita ja sidosryhmiä.

”Jos lean-rakentamista pidetään perinteistä tapaa parempana, silloin siihen pitäisi pyrkiä kaikenlaisissa hankkeissa. Kun katsoo nykypäivän rakentamista, jossa on edelleen samoja ongelmia kuin 30 vuotta sitten, voi kysyä onko nykyinen projektisysteemi toimiva. Kaikki ei muutu heti, mutta lean-periaatteita voi viedä eteenpäin vähän kerrallaan jatkuvasti parantaen.”

Teksti ja kuva: Pirita Tiusanen, YIT Suomi Oy


Juha Salminen kirjoittaa parhaillaan kirjaa lean-rakentamisesta Rakennusinsinöörien liitto RIL:n julkaisusarjaan ja keväällä ilmestyy uusi painos hänen kirjastaan ”Rakennushankkeen uudistuvat toteutusmuodot”. Salminen puhui projektisysteemien suunnittelusta RAIN2 -kehityshankkeen työpajassa, joka järjestettiin YIT:llä 12.3.2020.

RAIN2 (Rakentamisen integraatiokvykkyys) -ryhmähanke on Lean Construction Finland ry:n alainen tutkimus- ja kehityshanke, joka on jatkoa RAIN-hankkeelle (2016-2018). Hankekonsortiossa ovat mukana Consti Yhtiöt Oyj, Fira Oy, YIT Suomi Oy, Granlund Oy, AFRY Finland Oy, Destia Oy, Ramboll Finland Oy, NRC Finland Oy sekä Amplit Oy. Hankkeen koordinoinnista vastaa Vison Oy.

Lisätiedot: