Avoimessa rakentamisessa rakennus jaetaan kahteen tai useampaan osaan, joiden väliset riippuvuudet pyritään minimoimaan. Tätä periaatetta soveltaen voidaan käyttäjien muuntuviin tarpeisiin tuottaa joustavaa tilaa kustannustehokkaasti ja vähillä muutoksilla. Granlundin tutkimusten ja kokemusten perusteella avoin rakentaminen soveltuu hyvin tietomallipohjaiseen talotekniikan suunnitteluprosessiin.

Tulokset

Avoimen rakentamisen periaatteessa kiinteään osaan kuuluvat koko rakennusta palvelevat tilat, joiden muuttamiseen ei varauduta. Muuntuvat tilaosat tarjoavat käyttäjien tarpeiden mukaan joustavaa tilaa. Tämä mahdollistaa suunnittelun erillisinä kokonaisuuksina ilman varmaa tietoa tilan käyttäjistä. Avoin rakentaminen soveltuu erinomaisesti talotekniikan tietomallintamiseen, kunhan projektissa noudatetaan avoimen rakentamisen periaatteita.

Varsinkin liiketilarakentamisessa, jossa vuokralaisia ei ole vielä tiedossa, TATE-suunnittelijalle on tärkeää tietää tila-alueiden käyttötarkoitukset. Käyttötarkoituksen perusteella voidaan suunnitella tarvittavat LVI-järjestelmät ja tekniset tilat (konehuoneet, keskukset, kuilut). Tila-alueille esitetään myös käytön vaihteluväli, jolla suunnittelussa varaudutaan. Vaihteluväli voidaan esittää joustavassa tilaohjelmassa tilatyypin pinta-alan maksimi- ja minimiarvoina. Uusien tilatarpeiden ilmetessä ne tulee sijoittaa samalle vyöhykkeelle vastaavien tilojen kanssa, muutoin joudutaan tekemään suunnittelua uudestaan.

Tilojen käyttötarkoituksen ja tilaohjelman vaihteluvälin perusteella voidaan laatia tietomallipohjaiset palvelualuekaaviot. Eri tila-alueen käyttövaihtoehtoja voidaan kuvata vaihtoehtoisilla palvelualueilla. Kiinteä ja muuntuva osa voidaan esittää palvelualueina kuvaamaan rajapintaa LVI-tekniikan kannalta. Tärkeää on suunnitella kiinteän ja muuntuvan osan rajaus; Mitkä tilat kuuluvat muuntuvaan osaan ja mitkä kiinteään osaan. Yleissuunnitteluvaiheessa kiinteän ja muuntuvan osan välinen raja lukitaan. Kiinteä osa suunnitellaan muuntuvan osan vaihteluvälin maksimin mukaisella mitoitukselle. Kiinteän osan tietomallinnus voidaan aloittaa, kun tilojen käyttötarkoitus ja palvelualueet ovat määritelty. Suunnittelu voi olla jopa toteutussuunnitelmatasoista, jos kiinteän osan suunnitteluratkaisu on riittävän tarkka ja tila-alueiden käyttötarkoitukset ovat määritelty luotettavasti.

Muuntuvia osia ei kannata mallintaa ennen käyttäjäpäätöksiä. Tila-alueen tiedon määrittämiseen käytetään tilatyyppikortteja, joka on laajennus vaatimusmallille. Tilatyyppikortissa kerrotaan esim. tilan varustustaso, joka voi perustua neliöpohjaisuuteen. Tilatyyppikorttien rinnalla käytetään mallialue esityksiä, jotka antavat visuaalisen esityksen tilan käyttötavasta. Tilatyyppikortteja voidaan hyödyntää hankinnassa periaateratkaisuin.

Vaikutukset

Suunnittelun painopiste siirtyy enemmän hankkeen ehdotus- ja yleissuunitteluvaiheisiin. Taloteknisen suunnittelijan tulee huomioida kiinteän osan mitoitus ja tila-alueiden vaihtoehtoiset käyttötarkoitukset tilavarausten suunnittelussa sekä kiinteän ja muuntuvan osan määrittämisessä. Taloteknisen suunnittelijan vastuulla on tuoda tilaajan/rakennuttajan tietoon vaikutukset, joita päätöksillä on taloteknisiin järjestelmiin ja niiden toimintaan. Taloteknisten tilojen sijoittelussa tulee huomioida muuntojoustavan järjestelmäreitityksen toteutusedellytykset.

Tietomallipohjaisilla menetelmillä voidaan havainnollistaa suunnitteluratkaisuja  tilaajalle  ja tuottaa siten suunnittelumateriaalia  päätöksenteon tueksi. Tietomallipohjaisilla palvelualueilla, vaatimusmallilla ja tilatyyppikorteilla, voidaan suunnitella muuntuvia osia ilman raskasta mallinnusta. Suunnitelmamuutokset eivät siten synnytä uudelleen suunnittelua, kunhan muutos on sovitun vaihteluvälin rajoissa. Kiinteän osan toteutussuunnitelmatasoisesta taloteknisestä tietomallista voidaan ottaa ulos materiaalilista, jota voidaan hyödyntää kiinteän osan hankinnassa.

Jatkotoimenpiteet

Jatkokehityskohteita avoimen rakentamisen kohteissa ovat esimerkiksi
a) suunnittelutiedon käsittely tietomalleissa ja tila-alueiden käyttövaihtoehtojen vertailu
b) projektin talouden ohjaus ja hallinta avoimessa rakentamisessa.

terojarvinen, 2015-04-27