Tässä ajassa ja tämän päivän Suomessa
Lean on entistäkin täsmällisempi ratkaisu rakentamiseemme
Jos emme tuhlaisi, meille kaikille riittäisi huomattavasti enemmän ja varantomme riittäisivät paremmin. Hukan minimoimiseksi tarvitaan säästäviä menetelmiä – tämä korostuu erityisesti, kun raaka-aineet ja energia kallistuvat. Aika on nyt otollinen taloudelliseen tekemiseen ja ympäristön parempaan huomioimiseen.
Vastaus suomalaisen rakentamisen kipupisteisiin
Vaikka lean pohjautuu 70-luvun japanilaiseen autoteollisuuteen, se on kulkenut sen jälkeen koetellun matkan ja muuntautunut äärimmäisen toimivaksi ja kehittyneeksi ratkaisuksi myös ennustamattomiin olosuhteisiin, joista tämän päivän suomalainen rakennusteollisuus on erinomainen (ja haastava) esimerkki.
Virtausta parantamalla projekteissa päästään nyt keskittymään tehokkaaseen etenemiseen.
Rakentamista, ymmärtäen
Käytäntöön leanin hienot ja kustannuksia säästävät menetelmät eivät siirry taikasanoilla ja itsestään. Tarvitaan tutkimusta, koulutusta, ymmärrystä ja tahtoa – määrätietoista työtä ja haasteiden kohtaamista, jotta omaksumme parempia periaatteita ja luomme huomioonottavaa kulttuuria.
Sitä teemme LCI:ssä, yhdessä. Sillä kriisit eivät ole maailmasta poistumassa.
Lean-rakentamisen kuusi periaatetta
Lean-rakentaminen keskittyy arvon – laajemmankin kuin vain tuottavuuden – luomiseen asiakkaalle niin että kaikki hukka minimoidaan (uudelleentekemisestä ja turhasta odottamisesta tekijöiden kykyjen hyödyntämättömyyteen).
Emme enää keskitykään perinteiseen: asiakas kertoo, mitä haluaa ja toteutamme tämän niin taidokkaasti kuin kykenemme -metodiin vaan menemme huomattavasti syvemmälle. Meidän on ymmärrettävä asiakkaan tahtotila, miksi näin halutaan tehdä. Tällä tavalla oikeasuuntaisia ratkaisuja pystytään tekemään koko projektin ajan ja antamaan oma panos kehitystyölle – kun projektin eri sidosryhmät pääsevät kaikki katsomaan asiaa omista perspektiiveistään.
Lean on yhdessä työskentelyä ja kaikkien työpanosten huomioimista: järkiperäistä tekemistä, jossa tiedonkululla on valtava merkitys. Yksilötasolla tämä näkyy työn mielekkyytenä.
SAVE THE DATE: Lean-rakentamisen päivät 2024
Lean-rakentamisen päivät tulevat taas, laita kalenteriin 4.-.5.6.2024!
Uusi RAIN3-julkaisu!
Lataa tästä uusi Johtaminen lean-rakentamisessa -käsikirja 1.0!
RAIN3 – oppimaan ja ihmettelemään
Hankkeiden kustannusten, aikataulujen ja hiilijalanjäljen merkitys kasvaa, mikä edellyttää yhä tarkempaa digitaalisen tilannekuvan hallintaa.
Kolmannen RAIN-ryhmähankkeen (RAIN = Rakennusalan integraatio) tavoitteina ovat lean-periaatteiden ja -menetelmien hyödyntäminen asiakasarvon parantamisessa ja sen myötä tuottavuuden parantaminen, ihmisten kehittäminen sekä vihreä siirtymä.
Kolmivuotinen hanke alkoi kesäkuussa 2022 ja mukaan kannattaa lähteä nyt. Olet tervetullut ihmettelemään, oppimaan – ja oivaltamaan!
IPT4, 2022–25
Kolmivuotinen tutkimus- ja kehityshanke, jonka tavoite on aiemmissa IPT-hankkeissa kehitetyn osaamisen laajentamisen ja syventämisen jälkeen kehittää hankinta- ja liiketoimintastrategioita.
Ajankohtaista
Lean-ajattelu vauhdittaa rakennusalan vihreää siirtymää
Granlund isännöi Malmin pääkonttorillaan 5.9.2023 RAIN3-hankkeen syksyn ensimmäistä työpajaa. [...]
Blogi: Mitä lean tarkoittaa rakentamisessa?
Lean-rakentaminen on rakennusalalla käytetty lähestymistapa, joka pyrkii parantamaan projektien tehokkuutta, [...]
LRP2023: Mistä siellä puhuttiinkaan?
Lean-rakentamisen päivät 2023 järjestettiin viime viikolla ja tapahtuma keräsi [...]
Osallistu myös
Virtaustehokkuutta – ei ainoastaan resurssitehokkuutta
PROJEKTEISSAMME VAIKUTTAVAT KAKSI VOIMAA, JOIDEN TULISI MOLEMPIEN OLLA KÄYTÖSSÄ:
RESURSSITEHOKKUUS
jonka fokus on, että resurssit ovat tehokkaasti käytössä ja niiden kustannukset pyritään minimoimaan.
(mikä yksinään johtaa hyvin helposti siihen, ettei paikan päälle tarvita johtoa ymmärtämään, missä oikeasti mennään.)
VIRTAUSTEHOKKUUS
jonka fokus on tuotannon nopeudessa, sujuvuudessa ja häiriöttömyydessä.
(mikä vaatii käytännön paneutumista, asioiden oikeaa ymmärtämistä – ja johtaa asioiden oppimiseen ja todellisuuteen perustuvaan suunnitteluun.)
Näistä pelottavan usein on käytössä vain ensimmäinen, jolloin keskitytään työpanosten ja resurssien käyttöön ja kiinnitetään huomiota esim. yksilön työtuntien täyttymiseen, vaikkei projekti välttämättä etene näin lainkaan.
Virtaustehokkuus vie projektia eteenpäin. Ja kun virtausta parannetaan, yllättäen kasvaa myös resurssitehokkuus.
