Rakentamisessa leania on tällä vuosikymmenellä opiskeltu, omaksuttu ja otettu käyttöön usein organisaatiokohtaisesti – joko vapaaehtoisesti tai asiakaspaineen alla. Rakennusalan yhteiset kehityshankkeet ja yhteistoiminnalliset toteutusmallit, joista pisimmälle vietynä projektiallianssit, ovat tuoneet eri toimijat yhteisen pöydän ääreen. Tämä on lisännyt koko alan yhteistyötä ja tuonut buustia lean-rakentamisen kehitykseen.
On tärkeää ymmärtää, että lean ei ole yksi tarkasti määritelty toimintatapa tai prosessi, joka voidaan ikään kuin työkaluna ottaa käyttöön projekteissa tai organisaatioissa. Lean on filosofia, joka keskittyy arvon tuottamiseen hyödyntämällä organisaation ihmisten potentiaalia, minimoimalla hukkaa sekä jatkuvalla parantamisella. Lean on enemmän kuin toimintakäsikirja, joka ohjeistaa prosessien suorittamisessa. Se tarjoaa perustan, jonka avulla organisaatiot voivat luoda parhaat käytäntönsä soveltaen leanin periaatteita tehokkaasti omassa kontekstissaan.
Yksi leanin merkittävimmistä haasteista on uusien toimintatapojen juurruttaminen organisaatioihin ja päivittäiseen tekemiseen. Muutos tapahtuu vähitellen ja vaatii positiivisia kokemuksia, jotka motivoivat ihmisiä ja organisaatioita ottamaan leanin hyödyt omakseen. Haastetta lisää jatkuvat muutokset. Henkilöstö uusiutuu ja organisaation strategiset painotukset muuttuvat, mikä voi vaikuttaa siihen, miten merkityksellisenä lean nähdään organisaation johdossa ja toiminnassa.
Leanin suurin voimavara liittyy ihmisiin. Kun yksilöt omaksuvat lean-filosofian, sen työkalut ja menetelmät, sekä ymmärtävät niiden arvon ja kykenevät soveltamaan niitä työssään, saavat he erinomaiset valmiudet toteuttaa erinomaisia rakennusprojekteja ja työmaita organisaatiosta riippumatta. Tämä vie koko alaa eteenpäin varmasti, mutta muodostuuko lean-osaamisesta yritykselle uusi kulttuuri, tai strateginen kyvykkyys, joka säilyy, vaikka henkilöstö vaihtuu? Vai jääkö lean, niin kuin moni muu projektiorganisaation osaaminen, ihmisten henkilökohtaiseksi osaamiseksi, joka siirtyy ihmisten mukana organisaatiosta toiseen? Ja miten tätä kyvykkyyttä ylläpidetään organisaatio- tai yksilötasolla? Näissä riittää pohdittavaa monelle organisaatiolle ja alan ammattilaiselle.
Uskaltaisimmeko luottaa, että ihmisten liikkuessa lean-osaaminen alalla kasvaa ja yksilöiden kyvykkyyksien ja innon myötä lean-osaajat löytävät paikkansa siellä, missä osaamista parhaiten pääsevät käyttämään. Organisaatiosta riippumatta.
Jouni Kekäle
Operatiivinen johtaja, NRC Group Finland
LCI Finlandin hallituksen jäsen
