Lean-rakentamisen päivät 2023 järjestettiin viime viikolla ja tapahtuma keräsi kahden päivän aikana yhteen lähes 400 rakennusalan ammattilaista. Päivien ohjelma koostui kuudesta keynote-puheenvuorosta ja 12 rinnakkaissessiosta. Tapahtuman kantava teema oli tänä vuonna virtaus, johon esityksissä otettiin kantaa eri näkökulmista. Alla lyhyt tiivistelmä päivien keynote-puheenvuorojen sisällöistä!
Tiistai 6.6.2023
Tiistaina pääsalissa kuultiin kansainvälisiä esityksiä, kun Michael Villar Nevell Groupilta ja Henry Nutt III Southland Industrielta jakoivat tietämystään lean-rakentamisesta ja virtauksen edistämisestä. Ensimmäisessä keynote-puheenvuorossa Villar pohjusti päivää käymällä läpi asioita, jotka haastavat leanin jalkauttamista rakennusalalla. Suurin haaste on hänen mukaansa luottamus, joka on vaikea muodostaa ja helppo menettää. Sen rakentamiseen ei tällä hetkellä varata projekteissa riittävästi aikaa. Villar nosti esityksessään esiin kolme luottamuksen draiveria, joiden avulla tätä peruskiveä voi lähteä juurruttamaan omaan työyhteisöön: autenttisuuden, empatian ja logiikan.
Nutt III käsitteli puheenvuorossaan leanin toteuttamisen menestystekijöitä ja hidastajia. Niihin liittyi keskeisesti eräkoon pienentäminen, arvonluojien eli työntekijöiden tukeminen sekä oikeanlaisen työkulttuurin luominen. Työmaata ja erikoisurakoitsijoita ei saa jättää prosessin missään vaiheessa huomiotta, sillä työmaavaiheissa eri alaurakat voivat muodostaa jopa 80 prosenttia koko projektin henkilövahvuudesta. Nutt III antoi esityksessään monia konkreettisia vinkkejä leanin tukemiseen projektilla, kuten päivittäisjohtamisen käytäntöjen, visuaalisen ohjauksen, systemaattisen valmennuksen ja yksinkertaisten työkalujen hyödyntämisen.
Rinnakkaissessioissa kuultiin lisää muun muassa lean-työkalujen hyödyntämisestä, tilaajan ja rakennuttajakonsultin roolista virtauksen mahdollistajana, johtamisen murroksesta, valmennuksen tarpeellisuudesta sekä hukan minimoinnista.
Ensimmäisen tapahtumapäivä huipentui Susijengin valmentaja Henrik Dettmannin keynote-puheenvuoroon, jossa keskityttiin voittavan joukkueen edellytysten luomiseen. Hyvä joukkue hyödyntää pelaajiensa vahvuuksia ja tarjoaa heille mahdollisuuden tuoda oman osaamisensa maksimipotentiaalin kentälle. Pelikulttuurin, niin kuin organisaation työkulttuurinkin, muuttamisen ytimessä ovat Dettmannin mukaan käsitys ihmisyydestä, pelistä ja oppimisesta.
Keskiviikko 7.6.2023
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ylikuluttamisen vähentämisen aika on nyt. Antti Aaltosen (RT), Otto Alhavan (Flow Technologies) ja Annina Peisan (Ramboll) keynote-puheenvuoro käsitteli vastuun kantamista tulevaisuudessa. KIRA-ala tuottaa noin kolmanneksen Suomen päästöistä ja suurin osa niistä aiheutuu rakennusten käyttövaiheesta. Muutoksen täytyy alkaa nyt, se pitää tehdä määrätietoisella elinkaarioptimoinnilla sekä menemällä pois siiloista kohti kokonaisvaltaisempia prosesseja.
Virtaus muuttaa pelin luonnetta esimerkiksi nopeuttamalla läpimenoaikaa. Koska vettä ei voi työntää eikä vetää, on keskityttävä poistamaan virtauksen esteitä. Aamun toinen keynote-puheenvuoro oli paneelikeskustelu, johon osallistuivat Hannu Anttonen (Jatke), Jarno Hacklin (ARE), Maija Jokela (Ramboll), Timo Lundstedt (Mangrove) ja Jussi Pussinen (Puustelli). Alalla on kova paine muuttua ja kehittyä, ja edelläkävijät tulevat löytämään uusia keinoja virtauksen kehittämiseen seuraavan viiden vuoden aikana. Prosessien vakiointi on keskeinen tapa parantaa virtausta ja mahdollistaa oppimisen eri prosessien yli.
Päivän rinnakkaissessioissa keskityttiin rakentamisen tietojohtamiseen ja datavirtaan, tahtituotantoon virtauksen tukijana, suunnittelun virtaamiseen, virtauksen esteisiin ja edellytyksiin sekä logistiikkaan. Sessioissa kuultiuin konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi Laakson yhteissairaalasta, Jorvista ja Kalasatamasta Pasilaan -hankkeesta.
Päivän lopuksi OP:n henkilöstöjohtaja Hannakaisa Länsisalmi kertoi OP-ryhmän kulttuurinmuutosprosessista viimeisen viiden vuoden ajalta. Länsisalmen mukaan psykologinen turvallisuus on uudistumisen perusta ja työ muuttuu vasta sitten, kun kulttuuri muuttuu. Hän korosti sekä johtoportaan että työntekijöiden tukemisen ja kouluttamisen merkitystä kulttuurinmuutosprosessissa. Tavoitteellinen jatkuva parantaminen on toimiva kestävän uudistumisen moottori, ja tarvitsee onnistuakseen selkeän rakenteen ja tahtotilan kehittää omaa tekemistä.
