Tahtituotanto vaatii ponnisteluja, mutta tuo tuloksia

Yksi tämän hetken puhutuimmista teemoista rakennusalan tuottavuuden kehityksessä on tahtituotanto. Tahtituotantoa soveltaneet yritykset ovat kohdanneet runsaasti haasteita, mutta saavuttaneet myös hyviä tuloksia. Vaikka tahtituotantosuunnitelman jalkauttaminen työmaalle haastaa, useimmat tuotantomallia soveltaneet toimijat tarttuu haasteeseen uudelleen. Syy on yksinkertainen: jo ensimmäisellä kerralla saavutetaan merkittäviä tuloksia – ellei leikkiä jätä kesken. Rakennusalan muutosta vauhdittavan RAIN2-hankkeen toisen teematyöpajapäivän aiheena 2.10.2019 oli tahtituotanto, johon liittyen työpajassa kuultiin useita alustuksia niin tutkimuksen kuin käytännön näkökulmista.

Tahtituotannon odotetaan ratkaisevan monia rakennusalaa vaivaavia ongelmia tuoden mukanaan nopeampia projekteja ja parempaa laatua. Tahtituotantokokeilut Suomessa ja muualla maailmalla ovat osoittaneet, että rakentamisen läpimenoaikoja on mahdollista lyhentää radikaalisti laadusta tai kustannuksista tinkimättä. Kokemusten mukaan tahtituotannon tuoma hyöty näkyy erityisesti aikataulun varmuuden lisääntymisessä, eikä välttämättä läpimenoajan voimakkaassa lyhenemisessä. Työpajassa omista kokemuksista kertoneen Fira Oy:n Sampo Niemisen mukaan tahtituotannon yksi merkittävin hyöty on ehdottomasti mahdollisuus aikataulun ja tilannekuvan reaaliaikaiseen seurantaan. Erityisesti tahtituotanto helpottaa rakennushankkeen luovutusvaiheeseen liittyvää loppusotaa. Niemisen kokemus on, että luovutusvaiheen suunnitteleminen tahtiin lisäsi Keinulaudankujan ensimmäisessä kohteessa ennenkaikkea tarkuutta ja toimintavarmuutta.

Työpajassa alustaneen Aalto-yliopiston professorin Olli Seppäsen mukaan tutkimustulokset osoittavat, että tahtituotantokohteissa virtaustehokkuus on objektiivisesti mitattuna parantunut. Seppänen kertoi, että läpimenoajan merkittävästä lyhentymisestä on raportoitu niin Kaliforniassa, Saksassa kuin Suomessakin: Berkeleyn yliopistossa tutkittiin ja raportointiin tahtituotannon nopeuttaneen 70 % erään sairaalakohteen sisätyövaiheiden läpimenoaikaa (Frandson ym., 2013), Saksassa sen sijaan on raportoitu noin 55 % (Binninger ym., 2018) ja Suomessa on 33 % lyhemmistä läpimenoajoista (Lehtovaara ym., 2019). Pilottihankkeissa jo pelkällä tuotannonsuunnittelun kehittämisellä ollaan pystytty saavuttamaan jopa 30 % läpimenoajan lyhennyksiä. Vaikka tahtituotannon pitäisi teorian mukaan myös johtaa laadun systemaattiseen paranemiseen tuotannon eräkokoa pienentämällä, ei sitä ole toistaiseksi onnistuttu raportoimaan tieteellisesti, sillä laadunmittaamisessa puuttuu vertailukohta ns. normaalilla tavalla läpiviedyistä rakennushankkeista.

Haasteitakin tahtituotannossa riittää. Melko tavallinen ongelmana työmailla on se, että kun suunnitellusta tahdista jäädään, kukaan ei tiedä mitä pitäisi tehdä. Aikataulun päivittäminen ja viestiminen vaatii rohkeutta ja resursseja. Niemisen kokemuksen mukaan työnjohdolla tilannekuva on hanskassa, mutta aikataulun päivittäminen ja reaaliaikainen viestintä kaikille osapuolille vaatii uudenlaisia resursseja. Kansainvälisen case-tutkimuksen mukaan yhteisen tilannekuvan puute ja tehtävien keskenjättämisestä aiheutuva sekavuus ovat merkittävimpiä esteitä tehokkaalle tahtiohjaukselle. Oman haasteensa asettavat lukuisat aliurakoitsijat, joiden sitouttaminen tahtituotantoon on avainasemassa sekä hankinnat, logistiikka sekä suunnittelu, joiden integrointi tahtituotantosuunnitelmaan on tunnistettu keskeiseksi.

Lähtökohtana tahtituotannolle on luonnollisesti onnistunut kokonaisvaltainen tahtisuunnittelu, johon rakennusalalla on tunnistettu kolme erilaista menetelmää: Kalifornian sairaalakohteissa kehitetty yhteistoiminnallinen tahtisuunnittelun prosessi, Saksassa kehitetty pääosin tekninen kolmitasoinen prosessimalli sekä hyttisaneerauksessa käytetty logistiikan roolia ja lyhyttä tahtiaikaa korostava malli. Näistä malleista sekä muista työpajassa kuulluista kokemuksista voi lukea lisää alustuksista, jotka ovat osa työpajasta julkaistua aineistoa.

Lisätietoa: