LCI-Päivä 2016 – 8.12.2016

Tiivistelmä päivästä

Lean Construction -päivillä käsiteltiin rakennusalan uutta suuntaa 8.12.2016 lähes 160 asiantuntijan voimin.

Tampereen rantatunneli ja kahden viikon putkiremontti ovat olleet rakentamisen potentiaalin osoittaneita suurta mediahuomiota saaneita projekteja, joiden toteutusmuodot vaativat uudenlaista johtamista ja toimintatapoja. Jotta rakentamisen kulttuuria saadaan muutettua, tulee ihmisiä osallistaa aidosti – siihen rakennusalalla on vielä paljon tekemistä.

Pipelifen tuhkimotarina, Järvenpään uuden terveystalon toteutus ja syyt Tampereen rantatunnelin menestykseen

Tehtaanjohtaja Ari Pokka kertoi Pipelife Oy:n noususta surekeimmasta parhaaksi: yritys systemaattisesti rakentanut inspiroivaa ja motivoivaa työyhteisöä sekä omaksumaan jatkuvan parantamisen kulttuuria. Pokka kertoo, että asenne ja motivaatio erottavat voittajat muista. Siksi Pipelife panostaa oivallustoimintaan, ihmisiin, hyvään johtamiseen, työhyvinvointiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Tulokset näkyvät yrityksen menestyksessä!

Järvenpään terveystalolle asetettiin kunnianhimoiset tavoitteet ja toteutusmuodoksi valittiin vaiheittain toteutettu allianssi. Suunnittelussa ja toteuttamisessa sovellettiin avoimen rakentamisen periaatetta, ja allianssimalli ulottuu myös 5+5 vuoden ylläpitosopimukseen. Keskeisimmäksi haasteeksi käyttäjälähtöisen suunnittelun onnistumisessa hankkeen projektijohtana toimiva Jari Toivo nosti yhteisen kielen löytämisen hoitohenkilökunnan ja insinöörien välille.

Syksyn aikana paljon mediassiakin esiintynyt Tampereen Rantatunneli oli käynnistyessään vasta Suomen toinen allianssihanke. Hankkeen onnistumisen tekijöiksi nostettiin mm. satsaaminen yhteiseen riskien hallintaan, ideointiin ja innovaatioihin sekä allianssikyvykkyyden kehittämiseen. Suuri merkitys on ollut myös ulkopuolisella fasilitoinnilla. Hankkeen suurimmat menestykset saavutettiin kehitysvaiheessa, jossa mm. löydettiin ratkaisu tunnelin suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi irallisina moduuleina. Rantatunneli aukesi liikenteelle puoli vuotta etuajassa ja projektista selvittiin alle 180,3 milj. euron tavoitekustannuksen.

Virtaustehokuus vähentää hukkaa

Vison Oy:n Aleksi Heinosen mukaan myös rakentamisen prosessit ovat standardoitavissa. Tämän onnistumiseksi tulisi tarkastella pienintä toistuvaa asiakkaalle valmistettavaa ja luovutettavaa arvoyksikköä, jolle luodaan standardoitu työnkulku. Työnkulun toteutumista voidaan suunnitella ja mitatata tahtiaikana. Tahtiaika kertoo, paljonko aikaa yhteen arvoyksikköön kuluu: ihmisen tulisi odottaa mestaa. Virtaustehokkuuden onnistunut toteutus parantaa samalla myös resurssitehokkuutta, lyhentää projekteja sekä pienentää mestan ja pääoman tarvetta.

Samoja menetelmiä ja periaatteita voidaan hyödyntää niin korjausrakentamisessa kuin suunnittelussa. Consti Yhtiöiden Juha Salmisen mukaan rakennusalan ymmärryksen parantaminen edellyttää arvon tuoton ymmärtämistä ja Rambollin Mikael Lindgrenin mukaan suunnittelussa syntyy hukkaa ali- tai ylisuunnittelusta, uudelleensuunnittelusta ja tiedonkulusta. Tasainen virtaus parantaa läpimenoaikaa ja tuottavuutta ja suunnittelussa tulisi siirtyä imuohjaukseen.

Tuloksia kohti ihmisiä ja yhteistoimintaa kehittämällä
Henri Jyrkkäranta (Helsingin yliopisto) kertoi esityksessään Suomen ja Yhdysvaltain eroja integroiduissa projektitoimituksissa. Integrointi toimii panostettaessa yhteistoiminnan rakentamiseen, tiedon kulkemiseen ja hankkeeseen sitoutumiseen. Vaikka Suomessakin on otettu käyttöön useita yhteistoimintaa tukevia työkaluja ja prosesseja, ollaan Yhdysvalloissaedellä systeemien johtamisessa pidemmälle viedyn ihmisten johtamisen kautta.

Lauri Merikallio (Vison Oy) ja Maarit Sääksi (YIT) perustelivat integroinnin tarvetta ja esittelivät yhteistoimintamekanismien hyötyjä. Huolellisesti käyttöönotetut yhteistoimintamekanismit tukevat ihmisten sitoutumista, kehittymistä ja ongelmanratkaisua sekä prosessien tehostumista. Samoin käytännön työskentelyä helpottavat tavoitteiden visualisointi ja teknologioiden yhteensovittaminen.

Big Room -toimintaa voidaan Firan Ville Sirenin ja Jouni Juntusen mukaan hyödyntää monitieteellisen hankkeen edistämiseen. Huomatessaan monen olleen väsynyt ja innoton Big Room -päivän jälkeen, he päättivät ratkaista ongelman keskittymällä enemmän ihmisten johtamiseen sekä yksilöiden ja ryhmien toiminnan kehittämiseen. Muutosten avulla päästiin korjaamaan virheitä niiden juurisyistä asti.

Niklas Modig: Menestys syntyy merkityksellisestä tekemisestä

Tapahtuman kohokohtana oli tutkija-kirjailija Niklas Modigin puheenvuoro. Modigin teesi oli, että jos ei ole ymmärrystä ihmisten johtamisesta, eivät myöskään lean-työkalut, Last Plannerit tai integroidut toteutusmuodot voi toimia. Ihmiset tulisi motivoida haastamaan itsensä ja kehittämään tekemistään tavoitteellisesti – esimerkkiä voi ottaa esimerkiksi Pipelife oy:n toiminnasta. Johdon tulisi asettaa tavoitteita, joiden saavuttamista ihmiset voivat itse ratkoa ilman jatkuvaa johdon mikromanageraamista.

Rakennusala muuttuu uudenlaisella johtamisella ja aktiivisella kehittämisellä
Iltapäivän lopuksi järjestettiin LCI Finlandin puheenjohtajan Jyrki Laurikaisen johdolla paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin rakennusalan muutosta ja sen edellytyksiä. Osallistujina olivat Tampereen kaupunkikehitysjohtaja Mikko Nurminen, Sweco Finland Oy:n toimitusjohtaja Markku Varis sekä YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas. Kaikki panelistit tunnistivat alalla olevan potentiaalin ja aktiivisen kehittämisen sekä toimintakulttuurin muutoksen tärkeyden.

Rakennusala on uudenlaisen muutosvaiheen kynnyksellä. Sopimusmallit ja uudet työkalut eivät toimi ilman uudenlaista johtamista, työntekijöiden motivointia ja osallistamista ja tätä kautta rakennettavaa yhteistoimintaa, jonka on ulotuttava kumppaneihin ja alihankkijoihin. Tilaajaorganisaatiot kehittävät integroituja toteutusmalleja vuoden 2017 alussa alkavassa IPT2-hankkeessa ja palveluntuottajat tähtäävät lean-toiminnan edistämiseen RAIN-hankkeessa.

Laajempi yhteenveto päivän esityksistä on ladattavissa: LCI-päivä 2016 yhteenveto