Säännöt
Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen suomenkielinen nimi on LCI Finland ry ja ruotsikielinen nimi LCI Finland rf.
Yhdistys voi lisäksi käyttää kotimaisessa toiminnassa nimeä LCI Suomi ry ja lyhennettä
LCIFI. Kansainvälisessä toiminnassa yhdistys käyttää englanninkielistä nimeä Lean
Construction Institute Finland (LCI Finland).
Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää lean-filosofian soveltamista ja käyttöönottoa
rakennetun ympäristön kehittämisessä, suunnittelussa ja palveluissa sekä lean-osaamisen,
-toimintatapojen ja -työmenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa
kiinteistö- ja rakennusalalla toimivissa suomalaisissa yrityksissä ja yhteisöissä
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- viestii ja jakaa tietoa lean-filosofian hyödyntämisestä kiinteistö- ja rakennusalalla
- kouluttaa ja valmentaa kiinteistö- ja rakennusalan yrityksiä ja yhteisöjä
- tutkii ja kehittää rakennetun ympäristön lean-johtamista, -toimintatapoja ja -työmenetelmiä
- kokoaa ja koordinoi rakennetun ympäristön lean-filosofian tutkimus ja –
kehitystoimintaa ja sen tulosten ja oppien jakamista Suomessa - edustaa Suomea kansainvälisissä Lean Construction -verkostoissa.
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi omistaa yhdistyksen tarkoitusta tukevaa toimintaa
harjoittavien yritysten osakkeita, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä
omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä ja muuta omaisuutta. Yhdistys voi
harjoittaa koulutus-, tutkimus- ja julkaisutoimintaa
Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityishenkilö tai
oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
Yhdistyksen yhteistyöjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yhteisö, joka
hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa toimia yhteistyössä yhdistyksen kanssa.
Yhteistyöjäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.
Varsinaiset jäsenet ja yhteistyöjäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen
kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen
toimintaa.
Jäsenen eroaminen tai erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai
sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen
jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin
hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai
sen ulkopuolella vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen
säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Liittymis- ja jäsenmaksu
Yhdistys voi periä liittymis- ja jäsenmaksuja.
Varsinaisilta jäseniltä ja yhteistyöjäseniltä perittävien liittymismaksujen ja vuotuisten
jäsenmaksujen suuruudesta erikseen kullekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous.
Kunkin jäsenryhmän osalta voidaan liittymismaksut ja/tai vuotuiset jäsenmaksut
porrastaa vuosikokouksen päätöksellä jäsenyhteisön koon ja/tai tyypin mukaan.
Kunniapuheenjohtajalta ja kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksuja.
Hallitus
Yhdistyksen toiminnasta vastaa ja sen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu
vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme (3)
ja enintään kahdeksan (8) muuta varsinaista jäsentä.
Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että toimikausi päättyy
vaalia seuraavan toisen vuosikokouksen päättyessä.
Erovuorossa on kumpanakin vuonna puolet jäsenistä. Hallituksen toimikausi on
vuosikokousten välinen aika. Hallituksessa voi olla korkeintaan kaksi kautta peräkkäin.
Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja muut tarvittavat
toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan
kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
jäsenistä sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella
äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa
kuitenkin arpa.
Hallituksen tehtävänä on muun muassa:
- Johtaa ja valvoa yhdistyksen toimintaa sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten
mukaisesti - Valmistella yhdistyksen kokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle
- Ottaa ja erottaa yhdistyksen toimitusjohtaja ja määritellä toimitusjohtajan tehtävät
- Asettaa toiminnan edellyttämät erilaiset tilapäiset ja pysyvät valmisteluelimet, toimikunnat ja jaostot
- Hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet
- Huolehtia muista näiden sääntöjen tai lain mukaan hallitukselle kuuluvista tehtävistä
Työvaliokunta
Hallitus voi nimetä työvaliokunnan, jonka tehtävänä on valmistella hallitukselle
esitettäviä asioita, koordinoida yhdistyksen hallintoelinten toimintaa sekä suorittaa
hallituksen määräämät tehtävät.
Työvaliokuntaan kuuluu hallituksen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi 2-4
muuta hallituksen nimeämää jäsentä.
Työvaliokunta kokoontuu sen puheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun
vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Työvaliokunta voi nimetä sille määrättyjen
tehtävien valmistelua varten tarpeellisia työryhmiä.
Muut toimielimet
Neuvottelukunta
Yhdistyksellä voi olla neuvottelukunta, jonka valitsee yhdistyksen vuosikokous.
Neuvottelukunnan jäsenet edustavat yhdistyksen jäsenyhteisöjä ja sidosryhmiä.
Neuvottelukunnan tehtävänä on keskustella yhdistyksen toiminnan kannalta
tärkeistä ja periaatteellisista kysymyksistä. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Neuvottelukunnan kutsuu koolle
neuvottelukunnan tai hallituksen puheenjohtaja ja se kokoontuu vähintään kerran
vuodessa.
Vaalitoimikunta
Yhdistyksellä voi olla vaalitoimikunta, jonka valitsee yhdistyksen vuosikokous.
Vaalitoimikunnan tehtävänä on valmistella yhdistyksen kokouksen henkilövalinnat
siten, että ehdotus toimielinten kokoonpanoksi kattaa mahdollisimman tasapuolisesti
yhdistyksen jäsenistön.
Vaalitoimikuntaan valitaan puheenjohtaja sekä enintään viisi muuta jäsentä.
Vaalitoimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Vaalitoimikunta
kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun
vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä.
Toimitusjohtaja
Yhdistyksellä voi olla toimitusjohtaja, jonka valitsee yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen toimitusjohtajan tehtävänä on muun muassa: hoitaa yhdistyksen juoksevaa
hallintoa, yhdistyksen toimistoa ja mahdollisten yhdistyksen toimihenkilöiden
valintaa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti; vastata toiminnan
tarkoituksenmukaisuudesta ja tehokkuudesta sekä yhdistyksen kehitystoiminnasta;
valmistella ja esitellä yhdistyksen kokousten, hallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa
käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön niiden päätökset sekä järjestää yhdistyksen
taloudenhoito ja kirjanpito luotettavalla tavalla; huolehtia toiminnan edellyttämästä
tiedonvälityksestä yhteiskunnan, alan järjestöjen, sidosryhmien ja jäsenkunnan välillä
sekä suorittaa hallituksen tai työvaliokunnan määräämät muut tehtävät.
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja yksin tai muu
henkilö, jolle hallitus on antanut nimenkirjoitusoikeuden.
Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava
tilintarkastajille viimeistään kolme kuukautta tilikauden päättymisen jälkeen.
Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa neljä kuukautta tilikauden
päättymisen jälkeen.
Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin
päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen
avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.
Yhdistys kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen vuosikokoukseen, joista toinen
on pidettävä keväällä viimeistään kesäkuun loppuun mennessä (käytetään nimitystä
kevätkokous) ja toinen syksyllä viimeistään marraskuun loppuun mennessä (käytetään
nimitystä syyskokous). Yhdistyksen kokouksissa varsinaisella jäsenellä on yksi ääni.
Yhteistyöjäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kunniapuheenjohtajalla ja
kunniajäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus.
Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus
katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen
äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten
kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä,
kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se
mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta
ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä, yhdistyksen kotipaikkakunnalla
ilmestyvässä sanomalehdessä tai sähköpostitse.
Vuosikokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa - Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunta
- Päätetään vuosikertomuksen sekä tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden
myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille sekä muista toimenpiteistä,
joihin vuosikertomus ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta - Valitaan vaalitoimikunnan uudet jäsenet erovuoroisten tilalle sekä valitaan
vaalitoimikunnalle puheenjohtaja ja muut jäsenet - Valitaan neuvottelukunnan puheenjohtaja ja muut jäsenet
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa
kaksi ääntenlaskijaa - Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen
suuruudet - Valitaan hallitukselle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet
- Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
- Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
- Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen
käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että
asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen
kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen
edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen
tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
