LCI-päivä 2013 – 21.11.2013

Tiivistelmä päivästä

Integrointi ja lean muuttavat rakennusalaa

Integroitujen toteutusmallien ja lean construction -toiminnan soveltamisesta luotiin kokonaiskuvaa Suomen Lean Construction Instituutin järjestämässä seminaarissa Niemi Centerissä 21.11. Järjestyksessään kolmas LCI-päivä kokosi yhteen yli sata suomalaista kiinteistö- ja rakennusalan vaikuttajaa ja asiantuntijaa.

Tapahtuman organisoineen Lean Construction Instituutin Vison Alliance Partners Oy:n Lauri Merikallion mukaan kiinteistö- ja rakentamisalan täytyy muuttua ja tätä muutosta toteuttavat hyvin integroidut toteutusmallit ja lean-filosofia. Integroidut toteutusmallit ja erityisesti allianssi ovat tervetullut lisä Suomen markkinoille. Projektien arvontuotto paranee lisäämällä yhteisymmärrystä ja ottamalla eri osapuolet aikaisemmin mukaan. Samalla integrointi vähentää virheitä ja auttaa arvon luomisessa asiakkaalle.

Vähemmällä enemmän

Toimitusjohtaja Jyrki Keinänen näkee lean construction -toiminnan rakennusalan totuuksiksi luultujen paradigmojen haastajana. Perinteiset toteutusmuodot toimivat selkeästi määritellyissä ja kontrolloiduissa projekteissa, mutta eivät enää jatkuvasti monimutkaistuvissa hankkeissa. Leanin toiminnan haasteina ovat materiaalin, ajan ja työn hukan vähentäminen ja lisääntyvän arvon tuottaminen asiakkaille.

Lean-toiminta pitäisi Keinäsen mukaan nähdä prosessien, integroitujen projektitoteutusten ja tietomallintamisen muodostamana kokonaisuutena, jonka läpivienti vaatii kehittyvää yritys- ja projektikulttuuria. Lean on pikemminkin toimintastrategia, joka korostaa resurssitehokkuuden sijaan virtaustehokkuutta. Tällaisessa toiminnassa yksilön kiireellä ei ole merkitystä.

Liikennevirasto ja Helsingin yliopisto näyttävät suuntaaSuomessa pisimmälle integroituja toteutusmuotoja ovat vieneet Liikennevirasto ja Helsingin yliopisto. Liikennevirasto toteuttaa allianssilla Lielahti-Kokemäki -radan peruskorjaushanketta sekä yhdessä Tampereen kaupungin kanssa Tampereen Rantatunnelia. Helsingin yliopistolla on loppusuoralla Vuolukiventien vuokra-asuntojen peruskorjaus- ja laajennus sekä käynnistymässä Franzenian peruskorjaus päiväkodiksi.

Tilaajasta aktiiviseksi projektiosapuoleksi

Liikenneviraston Pekka Petäjäniemen mukaan he ovat tunnistaneet allianssien potentiaalin. Merkittävä osa viraston tuottavuuspotentiaalista liittyy nimenomaan hankintojen johtamiseen ja yhteistyöhön viraston palveluntoimittajien kanssa. 15 prosentista koko Suomen infrainvestoinneista vastaava liikennevirasto haluaa nosta suomalaisen infra-alan Euroopan tehokkaimmaksi vuoteen 2015 mennessä. Muutos vaatii koko alan toimintaan ulottuvaa avoimuutta ja luottamusta.

Petäjäniemi näkee allianssin etuna myös sen, että hanketta voidaan mallilla viedä eteenpäin samanaikaisesti hallinnollisten prosessien kanssa. Lisäksi allianssin kilpailuttaminen on selvästi ST- ja elinkaarimalleja kevyempää. ”Toki allianssit vaativat myös tilaajalta erilaista osaamista ja vahvempaa sitoutumista aktiiviseksi projektitoimijaksi”, jatkaa Petäjäniemi. Virasto on tähän saakka painottanut toiminnassaan varsinaista kilpailuttamista ja sopimusjohtamista, mutta nyt painopiste siirretään hankinnan suunnitteluun ja valmisteluun.

Yhteisiin hankkeisiin yhteinen ansainta

Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikiven mukaan Helsingin yliopistoa integroituihin toteutuksiin kannustavat monet alan murheet; toimitusketjujen pirstaloituminen, yhteistyön lyhytjänteisyys, hintakilpailu, huono suunnittelu ja laatu sekä kyvyttömyys hallita riskejä. Salmikivi jatkaa listaa vielä alan asenneongelmilla sekä luottamuksen ja osaamisen puutteella. Perinteiset urakkamuodot eivät hänen mukaansa tue eri osapuolten yhteistyötä.

Yliopisto haluaa muuttaa omaa rooliaan tilaajasta hankkeen osapuoleksi. Lisäksi integrointi lisää yhteistyötä ja sitä kautta innovaatioita ja ongelman ratkaisukykyä. ”Pelkkä integrointi ei kuitenkaan riitä, vaan osapuolten kesken on myös rakennettava yhteinen ansaintalogiikka”, lisää Salmikivi.

Yksimielinen päätöksenteko poistaa ongelmia

Allianssien johtoryhmissä toimivat Mikko Nyhä, VR Track Oy, ja Esko Mulari, Lemminkäinen infra Oy, ovat samaa mieltä siitä, että allianssien perusperiaatteisiin kuuluva yhteinen ja yksimielinen päätöksenteko ei aiheuta ongelmia. Päinvastoin. Heidän mielestään ehdotukset ja ottojpäätökset tulevat näin paremmin valmistelluiksi ja perustelluiksi.

Allianssien ideana ovat yhteinen organisaatio ja sille asetetut yhteiset tavoitteet sekä yhteinen riskien ja mahdollisuuksien hallinta. Tämä jo itsessään johtaa uudenlaiseen ja aitoon yhteistyöhön. Asiat ratkeavat paremmin, kun eri osapuolilla on aidosti yhteinen intressi.

Vuolukiventien allianssiin melko kylmiltään joutuneet Sarlotta Narjus Arkkitehtitoimisto SARC Oy:stä sekä Henri Jyrkkäranta Helsingin yliopistolta kertovat molemmat oppineensa asioita kantapään kautta. Tästä huolimatta he ovat vakuuttuneita yhdessä tekemisen eduista.

LCIFIN2-hanke nostaa alan lean-osaamista

Lean-filosofiaa on levitetty Suomessa Tekesin rahoittamissa LCIFIN-hankeissa. Ensimmäisen vuosina 2010-12 toteutetun hankkeen tavoitteena oli perehtyä lean-tuotantoon ja selvittää sen soveltuvuutta rakennusteollisuuteen. Hankkeessa oli mukana kahdeksan kiinteistö- ja rakennusalan toimijaa.

Tämän vuoden alusta käynnistyneessä toisessa hankkeessa lean-työkaluja sovelletaan yhdessätoista rakennusliikkeessä, suunnittelu- ja konsulttitoimistossa sekä ohjelmistotalossa ja Liikennevirastossa.

Molempien hankkeiden primus moottorina on toiminut Oulun yliopiston tuotantotalouden laitos. Tutkimusryhmää johtava professori Harri Haapasalon mukaan koko Suomen markkinoiden 190 miljardin euron hankinnoista voitaisiin säästää tehokkuutta parantamalla vajaat 10 mrd., mutta innovaatioin jopa tuplasti enemmän. Vaikka kysymys on pelkistetysti tuotannosta ja sen järjestämisestä, kaiken takana on kulttuurin muutos ja jatkuvan parantaminen.

FIRA soveltaa syvältä johtamista

Fira Oy:n kehitysjohtaja Otto Alhava rinnastaa rakennusalan kehittymisen IT-alaan. Toimialoilla on samanlaisia kehityspolkuja. Fira Oy on ottanut lean-ajattelun yrityksensä kehittämisen perustaksi. Kaikkeen mennään asiakas edellä. Koko henkilöstö on valjastettu hukan ja hävikin kimppuun ja yrityksessä korostetaan luottamusta ja vastuullisuutta.

Tilaajan on helppo vaatia, mutta muutos lähtee meistä ja minusta itsestä. ”Jokaisen meidän tulee ymmärtää, että jos haluamme rakentaa luottamusta, sen on lähdettävä meistä itsestämme”, kertoo Alhava.

Konkreettisena esimerkkinä Fira on ottanut käyttöön Last Planner -menetelmän tamperelaisversion – Nääsplannerin. Tällaisten innovaatioiden yrittäminen vaatii vaivannäköä ja johtamista. Se johdattaa pois mukavuusalueelta ja on siksi riski. Alhava soveltaa omassa työssään syvältä johtamista, mutta muistuttaa, että jos oppilas ei opi, vika on opettajassa (Toyota way).

BIM integroinnin alustana

Suomessa BIM:n soveltaminen on vielä muita pidemmällä – toistaiseksi. BIM tehostaa yhteistyötä ja tiedon käyttöä koko hankkeen elinkaaressa. Se on luonnollinen perusta integroinnille.

Vianova Finland Oy:n toimitusjohtaja Heikki Halttulan mukaan mallintamisen kehitys ja käyttöönotto ovat perustuneet teknologian kehittymiseen, vaikka mallintamisen suurin hyöty saadaan kuitenkin yhteistyöstä.

Halttula on sitä mieltä, että BIM suosii yhteistyötä tekeviä ympäristöjä. Lisäksi se auttaa kommunikoimaan ja ymmärtämään projektia, sen luonnetta ja tarpeita. Lisäksi BIM kannustaa yhtenäisempiin suunnittelu- ja rakentamiskäytäntöihin, mikä puolestaan parantaa tuottavuutta ja laatua.

Tietomallipohjainen (BIM) työskentelytapa siirtää suunnittelun työpanosta varhaisempiin suunnitteluvaiheisiin, jolloin mahdollisuudet vaikuttaa projektin kokonaiskustannuksiin ovat suurimmillaan ja suunnitelmamuutosten kustannukset ovat pienimmillään (CE News 2008). AIA:n (American Institute of Architects) mukaan integroitujen toteutusmuotojen perusedellytys tulisi aina olla mallintaminen.

Tahtiaika määrää tahdin

Rakentamisen teollistaminen tuo mukanaan muutoksia perinteiseen tapaan ohjata rakennushankkeita. Tuotannonohjaus voi myös rakentamisessa perustua kaikkien työvaiheiden yhtäläiseen etenemisnopeuteen, eli tahtiaikaan, kuten teollisuuden liukuhihna. Parempi esivalmistelu ja tarkempi tuotannon suunnittelu tuo mukanaan nopeutta, luotettavuutta ja laatua, uskoo Consti Yhtiöt Oy:n kehitysjohtaja Juha Salminen.

Consti soveltaa ajattelua mm. hotelli- ja putkisaneerauksissa joissa on paljon toistoja, esimerkkinä vastikään lanseerattu Consti Ideal -kylpyhuoneratkaisu, jossa rakennetaan uudet putket ja kylpyhuone 10 päivässä teollisesti valmistetuista komponenteista. Toteutus vaatii tarkkaa ennakkosuunnittelua logistinen ketju mukaan lukien ja työn tekevät menetelmään koulutetut asentajat.

Tahtiaikatuotanto uudistaa perinteistä työmaaohjausta tuomalla mukaan tarkemman työnsuunnittelun ja kokonaisaikataulun rakentumisen pienemmistä, tarkkaan suunnitelluista työkokonaisuuksista. Mallina voidaan pitää laivanrakennusteollisuudessa sovellettuja hyttien kokonaistoimituksia, joissa minuutintarkasti laskettu tahtiaika ohjaa hyttien valmistusta ja Saksassa niitä valmistuu esimerkiksi 2,5 tunnin välein. Tasapainotettu tuotanto vähentää hukkaa ja tuottaa enemmän vähemmillä resursseilla

Virtaustehokkuus näkyy liikenteessä

Tasapainotettua tuotantoa voidaan Mittaviiva Oy:n toimitusjohtaja Anssi Koskenvesan mukaan soveltaa kaikkiin rakentamisen vaiheisiin. Työmenekin ratkaisevat yksittäisen osaajan sijaan suunnitelmalliset työjärjestelyt ja oikeat edellytykset työn tekemiselle. Tuotannon suunnitteluun voidaan soveltaa monia lean-tuotannosta tuttuja työkaluja, kuten paikka-aikakaavioita.

Liikenne on Koskenvesan mukaan oiva esimerkki tasaisen tuotannon merkityksestä. Kaikki sujuu jouhevammin, kun keskinopeus on sama. Liika ryntäily ja jarruttelu sekoittaa kaikkien rytmin.