Integroinnissa tulee huomioida kaikkien osapuolten näkökulmat

Viimeisten vuosikymmenten aikana rakennusalan tuottavuuskehitys on ollut matalaa ja lähes olematonta, vaikka monella muulla toimialalla tuottavuus on jopa moninkertaistunut. Suurimpia haasteita kehityksessä ovat olleet arvon tuottaminen asiakkaalle, suuri hukan määrä rakennushankkeen prosesseissa sekä ylhäältä päin johdetut työntekijät, jotka ovat arvoketjun kannalta merkittävin osa prosessia. Integraatiosta alalla on puhuttu viimeisten viiden vuoden aikana lisääntyvässä määrin. Muutosajurina tälle on ollut tarve kehittää rakentamisen pirstaloitunutta toimintamallia kohti kokonaisoptimoitua, integroitua toteutusta. Tämä tarkoittaa limitettyä suunnittelun ja toteutuksen mallia, joita toteutetaan erillisinä kehitys- ja toteutusvaiheina.  Yhtenä tärkeänä ohjauselementtinä niissä käytetään Tilaajan tavoitteita, joita suunnitteluratkaisuilla sekä yhteisillä toimintamalleilla pyritään täyttämään.

Tutkimusten mukaan integroidut projektitoimitukset vastaavat rakennusalan haasteisiin kolmen keskeisen tekijän vaikutuksesta: yhteinen sopimus, osapuolten aikainen integraatio sekä jaetut riskit ja hyödyt. Sopimuksella luodaan edellytykset luottamuksen ja yhteistyön rakentamiselle, jota osapuolten aikainen integraatio tukee. Integroimalla keskeiset palveluntuottajat varmistetaan niiden vaikuttamismahdollisuudet jo hankkeen varhaisista vaiheista alkaen. Integroitujen projektitoimitusten kannustinmalli puolestaan tuo hankkeisiin taloudellisen intressin, sillä yhdessä onnistumisesta palkitaan – ja päinvastoin. Lisäksi integrointia tehdään kaikkia osapuolia yhdistävillä toimintamalleilla sekä teknologialla ja tiedonhallinnalla.  Suomessa on toteutettu viime vuosina useita palkittuja hankkeita integroiduilla malleilla. Tampereen Rantatunneli voitti jopa maailman parhaan projektin palkinnon megaprojektisarjassa vuonna 2018.

Maaliskuussa järjestetyssä RAIN2-hankkeen integraatiotyöpajassa pohdittiin, millaisia konkreettisia tavoitteita aikaisella integraatiolla on eri osapuolten näkökulmista. Työskentelyn tuloksena voidaan todeta, että Tilaajan tavoitteiden syvällinen ymmärtäminen on onnistuneen hankkeen keskeinen tekijä: se auttaa osapuolia kasvattamaan omaa ymmärrystä ja toimimaan niin, että se on koko hankkeen etujen mukaista. Samoin kannustinmallien tulee olla jokaista osapuolta yhteiseen tavoitetilaan kannustava. Prosessien integrointiin liittyen työpajassa korostui toteutuskelpoisten suunnitelmien tuottaminen sekä tuotannon aloitusedellytysten varmistaminen. Huomattavaa on myös se, että integroimalla ihmiset sitoutamme henkilöt työntekijätasolle asti työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen hankkeen etu optimoiden.

Aikaisen integraation tavoitteet eri osapuolten näkökulmista

Integraation hyödyistä on tähän mennessä tutkittu ja kirjoitettu pääosin tilaajan näkökulmasta. Tämä on ollut perusteltua, koska tilaajat ovat avainasemassa paremman integraation suunnittelussa ja toteutuksessa. RAIN2-työpajassa selvitettiin myös muiden osapuolten tavoitteita sekä hyötyjä aikaisessa integraatiossa. Työpajan tulosten perusteella kaikki osapuolet kokevat hyödylliseksi päätoteuttajan sekä avainalaurakoitsijoiden aikaisemman integraation erityisesti monimutkaisemmissa kohteissa. Suunnittelijat kokevat suunnitteluratkaisujen parantumisen, päätoteuttajat pääsevät varmistamaan projektin parhaaksi työskentelyä ja alaurakoitsijat vaikuttamaan suunnitteluratkaisuihin sekä käytettäviin työmenetelmiin. Kaikki edellä mainitut näkökulmat parantavat edellytyksiä projektin onnistumiselle ja toteuttavat tilaajan tavoitteita. Alaurakoitsijoita, kuten talotekniikkatoimijat, koskeva aikainen ja syvempi integraatio on ottamassa vasta ensi askeliaan, mutta RAIN2-hankkeen työpajassa olleet uskovat sen lisääntyvän tulevina vuosina merkittävästi.

Integrointiajattelun siirtäminen toimijoiden integroinnista osaamisen integrointiin

Vaikka aikainen integrointi on todistetusti auttanut hankkeita onnistumaan tavoitteissaan, ei haasteilta ole vältytty. Entistä monimutkaisemmat hankkeet, pyrkimys nopeampiin läpimenoaikoihin tahtituotannon ja esivalmistuksen avulla ovat nostaneet esiin tarpeen panostaa enemmän etukäteissuunnitteluun ja toimintatapojen vakiointiin. Turhan usein käy niin, että kehitysvaiheen alussa on liian kiire aloittaa hankkeen suunnittelutyöt ilman, että onnistuneen integraation elementtejä on ehditty työstämään yhdessä riittävästi. Tällaisia ovat mm. tilaajan tavoitteiden ymmärryttäminen, hankkeen kokonaisuuden osittelu ja vaiheistaminen, keskeisten toimintatapojen vakiointi ja jalkauttaminen, kommunikaatio- ja tiedonhallintajärjestelmien suunnittelu- ja käyttöönotto sekä alihankkijoiden integraatioasteiden määrittely.

Lisäksi ajattelua osapuolten integraatiosta tulisi siirtää yritystasolta osaamistasolle ja pohtia millaista osaamista yrityksistä tarvitaan hankkeen eri vaiheissa. Kokemukset ovat osoittaneet, että IPT-hankkeissa tarve eri osaamiselle muuttuu hankkeen edetessä. Yritykset ovat läsnä, mutta juuri siinä hetkessä tarvittavassa osaamisessa on puutteita.

Integraatiotyöpajassa tarvittavan osaamisen integrointia pohdittiin eri näkökulmista: mitä osaamista hankkeen eri vaiheissa tulee integroida ja miten varmistetaan, että osaaminen saadaan hankkeen käyttöön. Keskustelussa korostui Tilaajan projektisysteemisuunnittelun osaamisen merkitys hankkeen suunnitteluvaiheessa, tarve kokeneille suunnittelijoille, jotka pystyvät jo alkuvaiheessa tuottamaan toteutuskelpoisia ratkaisuja yhteistyössä rakentajien kanssa, rakentajien kustannusosaaminen (ei laskentaosaaminen) sekä erityisurakoitsijoiden menetelmäosaamisen hyödyntäminen.

Erityisesti hankintavaiheessa haasteena on, että Tilaajien vaatimukset avainhenkilöille ovat usein niin kovat, ettei palveluntuottajilta löydy, varsinkaan vapaana resursseja, jotka täyttävät vaatimukset. Tämä johtaa samojen resurssien kierrätykseen, mikä ei ole kenenkään osapuolen etu. Lisäksi hankkeita haastaa henkilövaihdokset, jotka eivät ole projektin onnistumisen kannalta helppoja.

Integraation systemaattinen suunnittelu

Kolmantena ryhmätyönä integraatiotyöpajassa syvennyttiin integraation suunnitteluun. Monimutkaisissa IPT-hankkeissa on mukana usein useita kymmeniä osapuolia, joista jokaisen panosta tarvitaan. Integraatiota suunnitellaan usein vain tilaajan, suunnittelutoimistojen ja päätoteuttajan osalta eikä kokonaisuuden kattavaa suunnitelmaa ole olemassa. Käytännön integraatio rakentuu hankkeen edetessä.  Tehokas työkalu on integraatiosuunnitelma. Sen avulla kuvataan, miten integraatio toteutetaan sen eri osa-alueilla. Integraatiosuunnitelman rinnalla päätetään, mille tasolle kukin alihankkija integroidaan.

Onnistuneen hankkeen käytännön integraatiosuunnitelmaa työstettiin pajassa kahdessa eri ryhmässä, joista toisessa case-hankkeena oli suuri sairaalahanke ja toisessa asuntogryndauskohde. Integraatiosuunnitelman osat (kuva alla) annettiin molemmille ryhmille valmiina, ja ryhmät pohtivat tarkempaa sisältöä integraatiosuunnitelman pääotsikoiden alle. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hankkeen tyypistä riippumatta integraatiosuunnitelman sisällöt ovat kuitenkin hyvin saman tyyppisiä. Työpajassa yhdistetty tuotos on hyvä pohja integraatiosuunnitelman jalkauttamiselle rakennushankkeessa.

Integraatiotyöpajan tuotokset ovat arvokkaita jatkokehityksen aihioita

Integraatio-teeman käsittely jatkuu RAIN2-hankkeessa marraskuun työpajassa, jossa tavoitteena on toteuttaa simulointiharjoitus, jossa integroinnin vaikutuksia tutkitaan tarkemmin erilaisissa hankkeissa.

Rakennusalalla toimijoiden ja osaamisen integrointi on vielä melko vähän tutkittua aluetta. Projektisysteemisuunnittelu, integraatiosuunnitelmat sekä integraatioasteet ovat hyviä opinnäytetutkimuksen aiheita. Niistä löytyy teoriaviitekehyksiä sekä empiriaa. Toivottavasti tilaajat ja yritykset tutkivat em. teemoja ja julkaisevat tutkimustietoja alan kehittämisen hengessä.


RAIN2 (Rakentamisen integraatiokvykkyys) -ryhmähanke on Lean Construction Finland ry:n alainen tutkimus- ja kehityshanke, joka on jatkoa RAIN-hankkeelle (2016-2018). Hankekonsortiossa ovat mukana Consti Yhtiöt Oyj, Fira Oy, YIT Suomi Oy, Granlund Oy, AFRY Finland Oy, Destia Oy, Ramboll Finland Oy, NRC Finland Oy sekä Amplit Oy. Hankkeen koordinoinnista vastaa Vison Oy.

Lisätiedot: