Tahtituotannon tarkoitus on varmistaa, että projektin työt etenevät tasaisesti ja hallitusti. Paloittelemalla tehtävät samankokoisiksi yksiköiksi ja etenemällä yksikkö kerrallaan, tahdissa, töiden valmistumista voidaan ennakoida paremmin. Tehtävien osien kokoa kutsutaan eräkooksi. Mitä pienempi eräkoko, sitä tiheämmin tehtävän edistymistä voidaan seurata ja näin voidaan myös nopeammin reagoida virheisiin ja ongelmiin.
Päivittäisjohtaminen ohjaa siihen, että projektin eteneminen pysyy hallinnassa määrittämällä sen tavoitteet, pilkkomalla yksittäiset tehtävät osiin ja aikatauluttamalla nämä tehtävien osat. ”Tämän jälkeen tehtävien etenemistä pitäisi seurata mahdollisimman tiiviisti, jotta nähdään ajoissa, jos suunnitelmasta ollaan jäämässä jälkeen. Tarkoituksena on tunnistaa haasteet ajoissa, tehdä tarvittavat korjaukset sekä aina hieman parantaa tekemistä. Työkuorma myös tasoittuu näin paremmin”, kuvaa kehityspäällikkö Jussi Takamaa NRC Group Finlandilta.
Päivittäisjohtamisen menetelmä soveltuu myös allianssin kehitysvaiheeseen
Päivittäisjohtamisen menetelmää hyödynnetään tällä hetkellä myös mm. Kruunusillat-allianssin kehitysvaiheessa. Helsingin tuleva Kruunusillat-raitiotie yhdistää 10 kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman keskustaan. Allianssin osapuolet ovat Helsingin kaupunki, YIT Suomi Oy, NRC Group Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sweco Infra & Rail Oy ja Sitowise Oy. Päivittäisjohtamisen työkaluna projektilla käytettiin last planner -menetelmää.
”Koko projektia ohjataan pääaikataululla, johon päätavoitteet ja niiden aikataulu on suunniteltu. Projektin työryhmillä on omat aikataulunsa, joihin päätavoitteet on purettu osiin ja nämä osat edelleen aikataulutettu. Tehtävien tilanne käydään säännöllisesti läpi, jolloin seurataan toteutuneiden tehtävien prosenttia. Näin nähdään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, pysytäänkö aikataulussa, ja miten suunnittelu on onnistunut sekä tunnistetaan mahdolliset ongelmat. Tällaiseen big room -työskentelyyn menetelmä sopii mainiosti, kun ryhmät työskentelevät pääsääntöisesti koko ajan samassa tilassa”, Takamaa kertoo.
Kruunusillat-allianssin kehitysvaiheen ensimmäisestä osasta tuodaan nyt oppeja toiseen, KAS2-vaiheeseen. Esimerkiksi projektin päätavoitteiden tarkka määrittely voi olla alussa hankalaa, ja pitääkin hyväksyä, että menetelmä ja tavoitteet ovat joustavia. Tehtäviä voi myös poistaa tai lisätä matkan varrella, kun kokonaisuus alkaa hahmottumaan.
”Ehkä tärkein oppi projektin alkuvaiheessa oli tehtävien tarkka määrittely eli se, milloin voidaan todeta tehtävän olevan valmis. Tämä on olennaista, jotta tehtävien valmistumista voidaan seurata”, Takamaa sanoo. Tärkeitä oppeja ovat myös visuaalisuus ja työmäärän tasapainottaminen. ”Tuomalla jokaisen työtehtävät näkyviin pysymme paremmin perillä kunkin ryhmän jäsenen työtilanteesta ja -määrästä. Yhdessä sopien tehtävien vastuita voidaan myös vaihtaa, mikäli työkuormaa täytyy tasata.”
Työskentelyä arvioitiin järjestelmällisesti jokaisen tapaamisen aikataulun läpikäynnin yhteydessä. Kokemusten pohjalta toimintaa saatiin selkeytettyä ja työkalua kehitettyä entistä toimivammaksi seuraavaan projektin vaiheeseen.
Teksti: Joanna Jokela / NRC Finland Oy
Kuva: Lauri Hänninen / Helsingin kaupunki
Päivittäisjohtamistakin käsittelevä, seuraava RAIN2-hankkeen työpaja järjestetään 4.5.2020. Työpajan kahden session aiheet ovat Suunnittelun virtauttaminen ja eräkoko sekä Data ja digitaalisuus tahtituotannon suunnittelussa ja päivittäisjohtamisessa.
RAIN2 (Rakentamisen integraatiokvykkyys) -ryhmähanke on Lean Construction Finland ry:n alainen tutkimus- ja kehityshanke, joka on jatkoa RAIN-hankkeelle (2016-2018). Hankkeessa edistetään lean-periaatteita ja viedään yhdessä rakennusalaa eteenpäin.Hankekonsortiossa ovat mukana Consti Yhtiöt Oyj, Fira Oy, YIT Suomi Oy, Granlund Oy, AFRY Finland Oy, Destia Oy, Ramboll Finland Oy, NRC Finland Oy sekä Amplit Oy. Hankkeen koordinoinnista vastaa Vison Oy.
