Tahtiaikatuotanto uudistaa tuotannonohjauksen
Tahtiaika on Lean-tuotannon peruskäsite, joka kuvaa yksittäisten työvaiheiden kestoa virtausperiaatteella toimivassa tuotannossa. Virtaus saadaan aikaan mitoittamalla kaikki työvaiheet saman pituisiksi ja suunnittelemalla ne välittömästi toisiaan seuraaviksi. Rakentamisessa samaan pyritään paikka-aikakaaviolla, jossa työvaiheiden eteneminen tasautetaan suhteessa toisiinsa. Käytännössä työnsuunnittelu on kuitenkin ylimalkaista ja erilaiset puskuriajat ja tuotannon vaihtelu mitätöivät todellisen tahtiaikatuotannon saavuttamisen. Tahtiaikatuotanto on lupaava työkalu myös rakentamiseen ja tarjoaa mahdollisuuden uudistaa nykyistä tuotannonohjauksen periaatetta.
Nykytila
Uudisrakentamisen lisäksi myös korjaamisessa on paljon työvaiheita, joissa on toistuvuutta, kuten putkiremontit, asuntokorjaukset yleensä ja hotellit. Näihin soveltuu Lean-tuotannon tahtiaikaperiaate, jossa tasaisesti etenevän liukuhihnan korvaa ”tuotantojuna”, jossa tarkkaan mitoitetut työvaiheet seuraavat toisiaan kuin junan vaunut.
Rakennusalan tuotannonsuunnittelu ei nykyisellään ulotu teollisuudessa käytetyn työnsuunnittelun tasolle, jossa työvaiheita suunnitellaan minuutin tai sekunnin tarkkuudella. Tarkin taso aikataulusuunnittelussa on tyypillisesti viikkosuunnittelu, jossa tehtävät yksilöidään päivän tarkkuudella. Ongelmana on lisäksi lukuisten aliurakoitsijoiden töiden koordinointi ja tuotannonohjaustiedon vieminen työntekijätasolle. Rakennusalalla ei siis voida puhua varsinaisesta tahtiaikatuotannosta, vaikka erilaisia ”peukalosääntöjä”, kuten ”2 viikkoa per linja tai kerros” käytetään kuvaamana tasaista etenemää.
Tavoite
Tahtiaikasuunnittelun avulla tuotannonsuunnittelu viedään merkittävästi nykyistä tarkemmalle tasolle ja sitä viestitään ja ohjataan visuaalisten menetelmien avulla. Ensisijainen tavoite on saavuttaa tasainen, ennakoitava tuotantotahti, joka mahdollistaa myös tarkan toimitusten ja logistiikan suunnittelun. Tällä kaikella poistetaan hukkaa ja parannetaan tuottavuutta. Kun tuotantosuunnitelmaa kehitetään ja pullonkauloja poistetaan jatkuvalla parantamisella ja oppimisen kautta, myös läpimenoaikoja voidaan lyhentää.
Menetelmäkuvaus
Tahtiaikatuotannon toteutus etenee pelkistetysti neljässä vaiheessa:
- Kootaan tieto tuotantoprosessista, sen vaiheista, työvaiheiden järjestyksestä ja kestoista. Tässä voidaan käyttää esim. Last Plannerista tuttua seinätaulumenetelmää.
- Ositetaan työmaa sopivan pieniin lohkoihin tai toistuviin alueisiin, jotka toimivat tahtiaikasuunnittelun yksiköinä.
- Määritetään tuotannon tahtiaika (etenemisnopeus) hitaimman työvaiheen mukaan (voiko hitainta vaihetta nopeuttaa/ töitä jakaa?).
- Tasataan kaikki työvaiheet, ”tuotantojuna”, ko. etenemisnopeuden mukaan: keinoina resurssien mitoitus jne. Aliurakoiden sanktiot sidotaan etenemisnopeuteen, ei vain välitavoitteisiin.
- Myös materiaalitoimitukset ja suunnitelmien yms. tietojen saanti sidotaan etenemistahtiin ja pyritään mahdollisimman täsmällisiin toimituksiin (tasautettu, ennakoitava tuotanto antaa siihen mahdollisuuden).
- Hiotaan prosessia jatkuvasti paremmaksi: tehdään kerralla valmista, selvitetään ongelmien syyt ja ratkaistaan ne, tutkitaan voiko tuotantojunan etenemistä nopeuttaa kokonaisuutena, ei vain yksittäisiä työvaiheita.
Tuotannon suunnittelussa ja jatkuvassa parantamisessa voidaan käyttää työntutkimuksesta tuttuja mittaus- ja seurantamenetelmiä. Oleellista on myös tuotantoprosessin avoimuus ja seurattavuus niin että kaikki tuntevat tavoitteet ja tietävät miten niihin päästään. Ohjaustiedon viemisessä kentälle ja seurannassa hyödynnetään visuaalisia menetelmiä (esim. porrasvinjetti).
Tulosten arviointi/seuranta
Hyvin suunniteltua tuotantoprosessia on helppo seurata suunnitelmaa vasten, jolloin seurannan ykköskohde on etenemisnopeuden tasaisuus. Myös tuottavuuteen yms. liittyviä tunnuslukuja voidaan käyttää. Nykyisin työmailla käytössä olevat kulunvalvontajärjestelmät mahdollistavat myös eri työsuoritusten työsaavutusten mittaamisen yleisellä tasolla helposti.
Vakiinnuttaminen käytäntöön
Tahtiaikatuotanto on periaatteena selkeä ja ymmärrettävä, mutta sen käytäntöön istuttaminen rakennusalalla on haastavaa. Tähän vaikuttaa perinteisen tuotannonsuunnittelun ylimalkaisuus sekä tiukat urakoitsija- ja ammattikuntarajat, jotka tekevät töiden tasaamisesta ja siirtelystä vaikeaa. Myös koko hankeprosessi jättää usein liian vähän aikaa tuotannon suunnittelulle ja valmistelulle.
Tahtiaikatuotannon suunnittelu pitäisi integroida jo rakennussuunnitteluvaiheeseen, jolloin voitaisiin vaikuttaa myös suunnitteluratkaisuihin ja urakkarajoihin jne. Jo hankintavaiheessa tahtiaikatuotannon pääpiirteet pitäisi olla selvillä, jolloin sen vaatimukset voidaan tuoda mukaan hankintasopimuksiin ja urakkaneuvotteluihin. Tahtiaikatuotannon istuttaminen käytäntöön vasta tuotantovaiheessa on kokemusten mukaan vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Esimerkiksi Constin käyttöön ottamat esivalmistukseen perustuvat korjauskonseptit, kuten Ideal ja Flowall, vaativat tarkkaa tuotannon etukäteissuunnittelua ja ne tarjoavat siten suuria mahdollisia myös teollisen tahtiaikatuotannon hyödyntämiselle.
Avainsanat
Caset
Constin pilottiprojektit:
- Scandic Continental: hotellihuoneiden toistuva tilakorjaus
- Oy Risupadontie: Consti Ideal -konseptin mukainen linjasaneeraus
- Oy Myyrinkulma; Flowall –konseptin mukainen linjasaneeraus
