Suomessa on otettu merkittäviä kehitysaskelia dataa hyödyntävässä tahtituotannossa. Datan merkitys tuotannon virtautuksessa on kasvanut ja sitä kerätään ja hyödynnetään jo uusissa hankkeissa. Työtä riittää kuitenkin datankeruuprosessien ja työkalujen kehittämisessä siten, että data olisi mahdollisimman oikeaa ja hyödynnettävää.

‒ Jos projekteista kerättyä tietoa halutaan hyödyntää, sen täytyy olla ehdottoman luotettavaa. Datan kerääminen datapankkiin vähentää sitä käsitteleviä ja muokkaavia välivaiheita sekä helpottaa datan jakelua ja hyödyntämistä, sanoo Mikko Kuusakoski YIT:ltä.

Kun tieto on useamman projektin saatavilla, oppiminen nopeutuu verrattuna siihen, että tieto liikkuisi projekteilla työskentelevien henkilöiden mukana.

‒ Keräämämme datan avulla on jo saatu viitteitä siitä, että tahtihankkeet ovat perinteisiä hankkeita nopeampia viimeistellä. Hyödyntämällä dataa voidaan siis havaita hukka ajoissa ja tehostaa hankkeen läpimenoaikaa, Kuusakoski sanoo.

Kun suoraan projekteista nouseva data on päästy osoittamaan luotettavaksi, on sen pohjalta tehtyjä päätöksiä ja korjauksia helpompi perustella. Datan keräykseen saadaan myös rakennettua yhteistä motivaatiota.

Tilannekuva luodaan paikan päällä

Digitalisaatio mahdollistaa sekä tehokkaan datan keräyksen projekteilta että projektien tilannekuvan välittämisen käynnissä olevan projektin työntekijöille.

‒ Uusien työkalujen avulla paikan päällä työskentelevät työryhmät voivat jopa luoda tilannekuvan itse työnjohdon sijaan. Aikatauluun tarvittavat muutokset saadaan nopeammin toteutettua, kun tieto on jo itse työtä tekevien saatavilla, Mikko Hell Constilta kertoo.

Hyvä esimerkki tästä on myös pääkaupunkiseudun Raide-Jokeri-pikaraitotieprojekti, jossa tilannekuva rakentuu sekä järjestelmistä saatavan tiedon että lohkojen tuoman tiedon perusteella.

‒ Ongelmat ja haasteet voivat usein ratketa jo säännöllisessä palaverissa, jossa tilannekuvaa käydään isolla porukalla läpi, kertoo Juuli Koivumaa projektilta.

Digityökalut ja datalla johtaminen eivät kuitenkaan poista tarvetta ihmisten johtamiselta. Työnjohtoa tullaan jatkossakin tarvitsemaan paikan päälle, jotta suunnitelmien muutokset voidaan perustella ja varmistaa onnistunut viestintä.

Suunnittelun eräkoon pienentäminen vaatii luottamusta

Datan hyödyntämisen lisäksi koko projektin virtautusta ja työmaan tahtituotantoa on mahdollista parantaa kiinnittämällä huomiota suunnitteluun.

‒ Suunnittelussa syntyy paljon varastoja, jos suunnitelmat tilataan suurina määrinä, ja jos suunnitelmia ei tehdä tarkoituksenmukaisiksi. Suuri eräkoko hidastaa virheiden havaitsemista ja saa työn kasautumaan, sanoo Eelon Lappalainen Aalto-yliopistosta.

Suunnittelun virtauttamisessa pyritään välttämään työkuorman kasautumista ja suunnitelmien kertymistä varastoiksi pienentämällä suunnittelun eräkokoa.

‒ Pienemmällä eräkoolla suunnitelmien tarkastamisesta tulee jatkuvaa, jolloin palauteen saaminen nopeutuu ja virheet suunnitelmissa vähenevät. Kun rakentaja ei tilaa kerralla kaikkia suunnitelmia, vaan ne tehdään tarpeeseen, jakautuvat suunnittelun resurssit myös tasaisemmin.

Miten suunnittelun eräkokoa sitten saadaan pienennettyä? Tehtävät täytyy määritellä hyvin etukäteen, mutta suunnitelmaa täytyy olla valmis muuttamaan asiakkaan eli työmaan tarpeiden mukaan. Jos tehtävä ei tuota arvoa lopputuotteelle, sitä ei tarvita. Ja kuten datan hyödyntäminen tahtituotannossa, myös suunnittelun virtauttaminen vaatii luottamusta.

‒ Hankkeen lyhyt valmisteluaika edellyttää osapuolten yhteistä näkemystä siitä, mitä jokaisessa erässä suunnitelmilta edellytetään. Urakoitsijan ja suunnittelun välillä tarvitaan vahvaa luottamusta, joka säilyy, vaikka suunnitelmavarastoja pienennetään, Lappalainen sanoo.

Teksti: Joanna Jokela, NRC Finland Oy ja Lauri Merikallio, Vison Oy
Kuva: Raide-Jokeri

Suunnittelun eräkoosta ja virtauttamisesta sekä datan hyödyntämisestä puhuttiin RAIN2 -kehityshankkeen työpajassa 4.5.2020, joka järjestettiin koronapandemiasta johtuen verkossa.

RAIN2 (Rakentamisen integraatiokvykkyys) -ryhmähanke on Lean Construction Finland ry:n alainen tutkimus- ja kehityshanke, joka on jatkoa RAIN-hankkeelle (2016-2018). Hankekonsortiossa ovat mukana Consti Yhtiöt Oyj, Fira Oy, YIT Suomi Oy, Granlund Oy, AFRY Finland Oy, Destia Oy, Ramboll Finland Oy, NRC Finland Oy sekä Amplit Oy. Hankkeen koordinoinnista vastaa Vison Oy.

Lisätiedot: