18.11. pidetyssä RAIN2-hankkeen työpajassa syvennyttiin virtautukseen koko projektin näkökulmasta. Eri toimijat käsittelivät nyt puheenvuoroissaan tahtituotannon edellytyksiä yhteisiä kehitystarpeita ja mahdollisuuksia tunnustellen. Käydyistä keskusteluista on alle koottu kaksi tulokulmaa virtautukseen.

Päämäärä ja prosessi ensin kuntoon – hyvin suunniteltu on jo puoliksi tahdissa
Ison kuvan muodostaminen jo projektin alussa siitä, mihin pyritään, on tärkeää. Tuotannon ja suunnittelun yhteensovitus tulisikin miettiä aivan ensimmäisenä. Tämä tarkoittaa, että suunnitteluorganisaatio on otettava mukaan tahtituotannon suunnitteluun, ja että tuotanto-organisaation on osattava kertoa suunnittelijalle riippuvuuksista, joita tämä ei tiedä. Näin toimijoille syntyy keskinäistä ymmärrystä sekä suunnittelun että asentamisen tarpeista.

Suunnittelu tulee toteuttaa niin, että tahtituotannon eräkoko on mahdollinen. On yhdessä mietittävä, mikä on oikea eräkoko hankintoihin, yhteensovituksille ja asennuksille. Hukan välttämiseksi suunnittelun tarkkuustason määrittäminen on tärkeää. Toisinaan suunnittelutyön tasaista virtausta haastavat vasta tuotannossa esiin tulevat häiriöt. Niihin on hyvä varautua väistöalueilla, joiden toteutuksen aikana suunnittelijalle jää aikaa miettiä tarvittavilta osin suunnitelmaa uudelleen.

Suunnittelun hektisyyttä on vältettävä – resurssien hallitsematon lisäys ryntäystilanteessa ei ole toivottavaa eikä aina edes mahdollista. Ideaalitilanteessa suunnittelutyö on tehty ennen tuotantoon siirtymistä. 4D-mallinnettaessa kokonaisuus voidaan jopa rakentaa virtuaalisesti jo ennen kuin varsinainen rakennustyö aloitetaan. Mallintaminen mahdollistaa testaamisen sekä ennakoivan työn ja materiaalivirtojen suunnittelun. Yhdysvalloista on esimerkkejä siitäkin, että kokenut TATE-nokkamies tarkastaa tietomallista itse, onko suunnitelma järkevästi toteutettavissa – Suomessa potentiaalia ei ole vielä näin pitkälle hyödynnetty.

Tekemällä asiat läpinäkyvästi yhdessä kasvatamme oman työn ja koko toimialan tuottavuutta
Tahtituotannossa tehdään asioita enemmän rinnakkain ja vähemmän peräkkäin. Tilaa on siis työmaalla enemmän yhtäaikaisesti käytössä. Aloitusedellytysten varmistamisen ja työmaan tilannekuvan merkitys korostuu, kun puskureita vähennetään ja lyhennetään läpimenoaikoja. Kriittisiksi onnistumistekijöiksi nousevat erityisesti logistiikka- ja esivalmistusketjut – sekä toimitusketjujen luotettavuus toimitustäsmällisyytenä ja oikeana laatuna että joustavuus tarkkuutena ja kykynä reagoida muutoksiin.

Työmaan tilannekuvan laajentaminen toimitusketjuihin tarjoaa reaaliaikaista toteumatietoa, joka mahdollistaa materiaalivirtojen hallinnan ja jatkuvan parantamisen. Digitaalisuus pintauttaa nopeasti esteet ja ongelmat, jolloin projektissa aleneva virhekäyrä tulee näkyväksi. Seuraavia kehitysaskeleita voivat olla esimerkiksi tuotteiden koneluettavat tunnisteet, toimivat rajapinnat tiedonsiirtoon ja toimitusketjun vakiointi. Digitaalinen virtauksen hallinta kiihdyttää tuottavuuden kehitystä tarjoamalla pohjan systemaattiselle datan keruulle, informaation analysoinnille ja tiedon säilömiselle, esimerkiksi digikaksosen muodossa.

Miten sitoutetaan toimijoita strategisen tason tahtituotantoon ja parannetaan koko tuotantoverkoston virtausta? Siinä missä Suomessa tahtituotannon toteutusta usein lähestytään tekninen aikataulutus edellä, esimerkiksi Yhdysvalloissa etusijalle nousee yhteistoiminnallinen näkökulma, jossa keskeistä on luottamuksen ja jaetun ymmärryksen syntyminen. Läpinäkyvyyden kasvattaminen tulee mahdolliseksi, kun se tähtää osapuolten yhteiseen etuun, toimittajia ja tukkukauppiaita myöten.

Tiedon jakaminen avoimesti siitä, miten itse kukin on onnistunut, edellyttää yhteistyösuhteilta jatkuvuutta ja hyötyjen näkemistä pelkkää omaa näkökulmaa laajemmin. On ymmärrettävä, että tekemällä asioita uudella tavalla kaikki voivat ansaita paremmin – yhteistä jakovaraa on. Virtauksen hallintaan liittyvän datan tulee olla kaikkien osapuolten käytettävissä ja käsiteltävissä, louhittavassa muodossa. Vaikka edelläkävijät ovat jo lähteneet osaltaan mukaan digimuutokseen, suurin murros on vielä edessäpäin. Standardien ja järjestelmien rajapintojen muodostamiseen tarvitaan alan toimijoiden yhteistä kehitystyötä.


Jutun kuva on Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen big roomissa 18.11.2021 osallistujien kesken pelatusta virtautuksen simulaatiopelistä. Destia Oy:n isännöimän hybridityöpajan aineisto on saatavilla RAIN2-hankkeen aineistoissa.

RAIN2-ryhmähanke on Lean Construction Finland ry:n alainen tutkimus- ja kehityshanke, joka on jatkoa RAIN-tutkimus- ja kehityshankkeelle (2016-2018). Hankekonsortiossa ovat mukana Consti Yhtiöt Oyj, Fira Oy, YIT Suomi Oy, Granlund Oy, AFRY Finland Oy, Destia Oy, Ramboll Finland Oy, NRC Finland Oy, Amplit Oy sekä GRK Infra Oy. Hankkeen koordinoinnista vastaa Vison Oy.