Talotekniikalla on merkittävä osuus rakennushankkeessa. Sillä on myös suora vaikutus hankkeen lopputulokseen. Talotekniikkaratkaisuilla voidaan mahdollistaa muun muassa optimaaliset olosuhteet ja tuottaa energiatehokkaita ratkaisuja. Niillä on merkittävä vaikutus kiinteistön elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen. Talotekniikan kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina, ja talotekniikka muodostaakin merkittävän osuuden hankkeen kokonaiskustannuksista. Talotekniikan osuus vaihtelee 20-40 prosentin välillä, ja kompleksisissa hankkeissa se on vielä tätäkin suurempi.

Työt etenevät pääurakoitsijan yleisaikataulun mukaan

Kaikille vähänkin pidempään rakennusalalla olleille otsikon mukainen lausahdus lienee tuttu urakoitsijapalavereista ja työmaakokouksista. Siitä herää kuitenkin kysymys, miksi talotekniikkatöitä ei useinkaan ohjata kuten muuta hanketta, vaan talotekniikka elää omaa elämäänsä rakennushankkeen rinnalla? Hyvin johdetuilla työmailla tätä on purettu pois jo pidemmän aikaa, eikä talotekniikkaa ole eriytetty omaksi seurattavaksi alaksi. Hyvin johdetuissa hankkeissa on aidosti yhteinen aikataulu, se laaditaan yhdessä ja sitä seurataan yhdessä. Menetelmiä kehitetään yhdessä ja opittua tietoa siirretään työmailta toisille.

Toteutusmuodolla on merkitystä

Hankkeen toteutusmuodon pitää ohjata myös talotekniikkatoimijoiden toteutusmuotoja. Eri toteutusmuodoilla tavoitellaan erilaisia prosesseja ja toimintatapoja hankkeen läpiviemiseksi. Hanketta on kehitetty tiettyjen prosessien näkökulmasta, ja prosessi ohjaa myös tilaajan päätöksentekoa. Eri toteutusmuodot edellyttävät eri valmiusasteen suunnitelmia. Eriävät toteutusmuodot voivatkin aiheuttaa särön prosessiin ja saada koneen tukkoon, jos suunnittelijoilta odotetaankin suunnitteluaikataulusta poiketen nopeammassa tahdissa suunnitelmia ja tilaajalta tarvitaan päätöksiä asioista, joiden päättäminen on mahdollista vasta myöhemmässä vaiheessa hanketta.

Kaikki voittavat

Integroinnissa pitäisi pyrkiä toteuttamaan allianssimallista tuttua ajatusta, jossa kaikki voittavat ja häviävät samanaikaisesti. Tätä pyritään varmistamaan muun muassa yhtenäisillä ansaintamalleilla. Tasapuolisesti rakennettu ansaintamalli luo osapuolille yhteisen intressin kehittää hankeen sisältöä, suunnitelmia ja toteutusta. Eriävissä ansaintamalleissa yhteinen kehittäminen sataa yksittäisen toimijan laariin, ja perusajatus yhteisestä ansaintamallista on menetetty. Talotekniikkakumppaneiden integroiminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa avaa mahdollisuuden myös hankkeen johtamiselle tilaajan tavoitteisiin. Tavoitteiden läpikäynti aikaisessa vaiheessa syventää niiden ymmärrystä ja sitouttaa osapuolet kehittämään hanketta niiden lähtökohdista.

Ihmisten tekemää työtä

Riippumatta toteutusmuodosta ja hankkeessa käytettävistä yhteistoimintamenetelmistä, lopputulos on riippuvainen hankkeessa työskentelevistä ihmisistä. Kaikki hankkeessa työskentelevät ammattilaiset mahdollistavat omalla panoksellaan lopputuloksen. Talotekniikkakumppaneiden onnistuneen integraation kannalta onkin tärkeää varmistaa asetettujen tavoitteiden, prosessien ja hankkeelle luodun kulttuurin perehdyttäminen avainhenkilöille. Hankkeen aikaiseen toimintaan tulee myös panostaa ja varmistaa hankkeen parhaaksi -periaatteiden toteutuminen. Reflektoinneilla tulee varmistaa suuntaa, ohjata kohti tavoitteita, kehittää prosesseja yhdessä ja näin pyrkiä jatkuvasti kohti parempaa.

Vieläkö on matkaa jäljellä?

Alalla onkin otettu oikea suunta integroinnissa. Talotekniikan keskeinen rooli on tunnistettu ja talotekniikkakumppaneiden toteutusmuotoja ja ansaintamalleja on yhtenäistetty hankkeen pääsopimuksen ja ansaintamallin kanssa. Näin toimiessa on luotu edellytykset aidolle yhteistoiminnalle hankkeen aikana, varmistettu tilaajan asettamien tavoitteiden laajempi ymmärrys ja onnistuttu ylittämään asetettuja tavoitteita.

Alkumatka on kuljettu, mutta kehitettävää kuitenkin riittää. Hyviä kokemuksia tulisikin jakaa ja pystyä viemään oppeja ja toimintatapoja uusiin hankkeisiin, ja siten hanke kerrallaan vahvistamaan integroinnilla saavutettuja hyötyjä.


Henri Jyrkkäranta

Hallituksen jäsen, LCI Finland ry
Johtaja, rakennuttaminen, Helsingin yliopisto