Kuten kaikki tiedämme, on rakennusalan tilanne erittäin haastava jo toista vuotta. Rakentamisen arvioidaan vähenevän edelleen vuoden 2024 aikana jopa 5 prosenttia, ja myönnettyjen rakennuslupien määrä on vähentynyt vuoteen 2022 peilaten puolella. Lisäksi rakennusalalla on nähty konkursseja, joilla on suuri vaikutus alan työvoimaintensiivisyyden takia.

Rakennusalan tilanne kiinnostaa ja puhututtaa mediassa ja sillä on erittäin suuri vaikutus kansantalouteen. Erityisenä piirteenä tässä taantumassa on myös ollut se, että rakennusalaa ei ole pyritty vauhdittamaan ARA-avustuksin tai muuten valtion tukemilla hankkeilla, kuten usein aiemmin on toimittu vastaavissa tilanteissa.

Tämänhetkisen vaikean tilanteen lisäksi alaa on vaivannut jo pitkään työn tuottavuuden kasvun ongelma. Tilanne on erittäin heikko, ellei jopa olematon: rakennusalan työn tuottavuus ei ole käytännössä kasvanut lainkaan 40 vuoteen.

Haastavasta tilanteesta huolimatta rakentamisen ja perusparannusten tarve ei ole kadonnut mihinkään vaan se on edelleen suurta. Kohtuuhintaista asuinrakentamista tarvitaan yleisen kustannustason noustessa. Lisäksi väestönkehitys ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin lisää asuntojen tarvetta. Ostovoiman elpymisen odotetaan lisäävän kysyntää vuoden 2025 aikana.

Uudisrakentamisen lisäksi myös korjausrakentamiselle on tarvetta, sillä rakennuskanta vanhenee ja korjausvelka kasvaa. Rakennusteollisuuden (RT) mukaan talokannan korjausvelan määrä on kasvanut 24,9 miljardista eurosta 77,5 miljardiin euroon vuosien 2000–2001 aikana. Korjausvelan määrä on kestämättömällä polulla. Edellä mainitun lisäksi rakennusten korjaustarvetta tulee lisäämään lainsäädännön vaatimuksien kiristyminen ja energian hinnan nouseminen sekä niistä aiheutuva energiaremonttien tarpeen kasvaminen. Oletettavaa on, kiinteistöverotuksen muutoksessa tullaan myös huomioimaan energiatehokkuuteen liittyviä seikkoja.

Rohkenen väittää, että erityisesti tilanteessa, jossa talouskurimus riivaa toimialaa on toimijoiden kehitettävä omaa toimintaansa ja työn tuottavuutta pärjätäkseen. Kouluttamalla ja valmentamalla henkilöstöä sekä luomalla yritykselle lean-strategia voidaan saavuttaa etulyöntiasema kilpailijoihin nähden nousukauden alkuun mennessä. Johtamalla organisaatiota systemaattisesti leanimmaksi ja voidaan parantaa kilpailukykyä ja kannattavuutta tiukasti kilpailulla kentällä.

Avainasemassa lean-rakentamisen hyötyjen käyttöönotossa on se, että henkilöstö otetaan mukaan ja henkilöstöä valmennetaan toimimaan ”leanimmin”. Lean edellyttää uudenlaista johtamista ja jatkuvan parantamisen ideologian tuomisista päivittäiseen tekemiseen. Tämän lisäksi katseet kannattaa kääntää tahtituotantoon ja tuotannon virtauttamiseen, logistiikkaan ja logistiikkatoimijoihin, esivalmistusasteen nostoon, digitaalisuuteen sekä visuaalisen tilannekuvan luomiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen. Kaiken tämän edellytyksenä ja pohjana on kuitenkin luottamuksen systemaattinen rakentaminen ja yhteistoiminnallisten periaatteiden luominen ja noudattaminen.

Mikäli yritys ei ole vielä ottanut ensimmäisiä askelia kohti leanimpaa tekemistä ja esimerkiksi tahtituotannon hyödyntämistä on siihen juuri nyt oikea aika! Ja hei, eihän peli ole menetetty, vaikka oma yritys ei olisikaan lean-rakentamisen uranuurtaja, sillä jokaisen meistä yksilöinä kannattaa myös ylläpitää jatkuvan oppimisen periaatteita. Oivalliset apuvälineet itseopiskeluun tulee tarjoamaan syksyllä alkava Rakentamisen muutos -podcast-sarja ja ennen kaikkea Raklin toimesta syksyllä julkaistava Lean-verkkokoulutus!

Koen, että tässä markkinatilanteessa on turha käyttää energiaa sen pohtimiseen, miksi olemme tässä tilanteessa ja miksi tuottavuus ei ole kehittynyt. Sen sijaan meidän tulisi panostaa oppimiseen, kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen, joiden avulla voimme löytää tiemme kohti parempia aikoja. Rohkenen väittää, että tulevaisuuden menestyjät noudattavat tekemisessään lean-rakentamisen periaatteita ja menetelmiä.

 

Laura Pääkkönen
Rakennuttajapäällikkö
HOAS
LCI Finland hallituksen jäsen