Suurimmat haasteet paremman integraation saavuttamisessa yhteistoiminnallisissa hankkeissa liittyvät erilaisten kulttuureiden törmäämiseen, sillä projektin osapuolet tulevat usein keskenään hyvin erityyppisistä ja toimintatavoiltaan erilaisista ympäristöistä. Vanhat toimintatavat ovat juurtuneet syvälle yritysten työkulttuuriin ja niistä kumpuavat perinteiset asenteet haastavat koko toimintaympäristöä.
Mitkä muut kulttuurista ja nykyisistä toimintatavoista johtuvat seikat haastavat paremman integraation saavuttamista?
- Ymmärrys siitä, että integrointi tarkoittaa muutakin kuin sopimusasioita, on usein puutteellista eikä projekteissa ymmärretä vuorovaikutuksen merkitystä kunnolla. Ilman oikeanlaista johtamista avoimuuden ja luottamuksen kehittyminen sekä vuorovaikutus jäävät vähäiseen rooliin. Kun perinteisistä projektien toimintamalleista siirrytään kohti integroitua projektiympäristöä, tarvitaan muutosjohtamista, johon kuuluu olennaisesti ihmisten valmentaminen ja tukeminen. Muutosjohtamisen avulla siis kasvatetaan yhteistoimintakyvykkyyttä.
- Yhteisten toimintatapojen luominen. Taustalla on useita syitä, kuten se, että yhteisten toimintatapojen merkitystä ei ymmärretä eikä niiden luomiseen yksinkertaisesti varata riittävästi resursseja. Hankaluuksia aiheuttavat myös osaamisen ja johtamisen puute, henkilöiden asenteet sekä jalkauttamiseen liittyvät hankaluudet. Yhteisten toimintatapojen onnistunut integroiminen vaatii johdon sitoutumista, ihmisten valmentamista, yhteisiä pelisääntöjä ja joustavuutta toimintatapojen kehittämisessä.
- Integroinnin rajoittuminen vain muutamiin projektin osapuoliin, kuten pää- ja rakennesuunnittelijaan sekä päätoteuttajaan. Perinteisesti projektin toimijat siiloutuvat herkästi ja osaoptimointia esiintyy jopa sopimuksella integroinnista huolimatta. Tähän liittyen viime vuosina on puhuttu paljon alaurakkaintegroinnista, jossa sitoutetaan projektin ydinosapuolten lisäksi keskeisiä kumppaneita, esimerkiksi tate-toimijoita, nimenomaan integroivilla sopimusmalleilla. Kokemusten mukaan integroinnin pitäisi kuitenkin ulottua pidemmälle kumppaniverkostoon. Tämän onnistunut toteuttaminen vaatii kykyä suunnitella integraatiota jo varhaisessa vaiheessa sekä uudenlaista ajattelua yhteistoiminnasta yli toimirajojen.
Haasteiden ylipääsemisessä korostuvat ihmisten yhteistoimintaan liittyvät tekijät, kuten hyvä johtaminen, avoin vuorovaikutus ja hankkeilla työskentelevien aktiivinen kouluttaminen. Kaiken keskiössä on se, että ihmiset kohtaavat arjessa toisensa ja tulevat tutuiksi toinen toisilleen, jolloin luottamus ja yhteinen kulttuuri voivat ylipäätään muodostua. Kun yhteinen kulttuuri on luotu ja yhteistoiminnallista työskentelyä tukevat toimintatavat vakioitu, niitä voidaan kehittää.
