Rakennushankkeiden kipukohdat ovat alalla hyvin tiedossa ja niihin on etsitty ratkaisuja pitkään. Yhteistoimintamallien yleistyminen kielii siitä, että niiden on havaittu vievän hankkeita oikeaan suuntaan – lisäämällä yhteistoimintaa ja vähentämällä vastakkainasettelua. Osapuolia vahvasti integroivilla malleilla yhteistoimintaa on mahdollista viedä syvemmälle hankkeeseen, mutta myös perinteisemmissä toteutusmuodoissa yhteistoiminnan lisäämisestä on hyviä kokemuksia.

Yhdessä tekemällä hankkeessa on paremmat mahdollisuudet onnistua

Rakennushankkeiden onnistumiseen vaikuttavat olennaisesti epävarmuustekijät ja riskienhallinta. Yhteistoiminnallisissa hankkeissa pyritään parantamaan mahdollisuuksia hallita kaikkia riskejä yhdessä – luodaan kannustimia ja intressejä, jotka ohjaavat panostamaan vuorovaikutukseen hankkeen aikana ja sitä kautta luomaan edellytyksiä sen sujuvalle läpiviennille. Aihetta pohdittiin myös Raklin sekä IPT4- ja RAIN3-hankkeiden yhteistyöpajassa Epävarmuuden hallinta korjausrakentamisessa. Työpajassa todettiin, että epävarmuuksia tulee käsitellä osana hanketta jatkuvana prosessina niin, että mukana on kaikki ne osapuolet, joita epävarmuus koskee – tarvittaessa myös käyttäjät.

Käytännön esimerkki epävarmuuksien hallintaan liittyvästä osallistamisesta on esimerkiksi Last Planner -aikataulusuunnittelu, jolla pyritään proaktiivisesti poistamaan etenemisen esteitä yhdessä. Menetelmä soveltuu myös osaksi työmaan päivittäisjohtamista, millä tarkoitetaan yhteistoiminnallista tapaa johtaa työmaata päivittäin. Kerran päivässä kokoonnutaan yhteen ja varmistetaan, että työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa – ja jos eivät ole, sovitaan vastuut jatkoselvittelyyn.

Kun lunta tulee tupaan, yhteiset toimintamallit pitävät hankkeen pystyssä

Yhteistoiminnallisten hankkeiden yhteydessä puhutaan usein projektikulttuurin luomisesta ja sen merkityksestä – eikä turhaan. On tärkeää luoda kulttuuri, jossa projektin henkilöstölle luodaan mahdollisuus kertoa havainnoistaan ja systemaattiset toimintatavat, joilla näihin havaintoihin reagoidaan. Jos ei reagoida, ihmiset lakkaavat puhumasta.

Kulttuuri sitouttaa tekijät yhteisiin tavoitteisiin ja tapaan toimia. Tässä onnistuminen alusta alkaen luo toimintamalleille tukevan pohjan – kun lunta alkaa tulla tupaan, on usein myöhäistä kääntää kelkkaa oikeaan suuntaan. Toimintamallien tulee kuitenkin olla sellaisia, että niiden hyöty on selkeästi perusteltavissa kaikille. On hyvä määritellä jo ennakkoon, miten erilaisissa tilanteissa toimitaan. Kun toimintamallit vakioituvat, on vaikeissa tilanteissa totuttuihin vanhoihin malleihin palaamiseen suurempi kynnys.

———————————————————————————————————————–

Marraskuinen RAIN3-työpaja oli hyvä läpileikkaus kaikkiin kolmivuotisen kehityshankkeen keskeisimpiin teemoihin: virtaukseen, lean-johtamiseen, integraation sekä vastuullisuuteen. Työpajan teemana oli lean-rakentamisen opit maailmalta, ja ääneen pääsivät San Diegon konferenssin ja Oslon ekskursion osallistujat.

Työpajassa ylläkäytyjä teemoja käsiteltiin Lean Coffee -konseptin mukaisella ryhmätyöskentelyllä. Työskentelyn teemoja olivat:

  • Visuaalinen johtaminen
  • Päivittäisjohtaminen
  • Tiimin rakentaminen ja yhteisen tavoitteen asetanta
  • Tahti ja Last Planner System
  • Kaikki lähtee tilaajasta
  • Kun tulee lunta tupaan
  • Terveisiä Oslosta

Työpajan materiaaleihin pääset tutustumaan tästä. San Diegon konferenssista tehty matkaraportti löytyy täältä.